Saimaa by Cycle: Heinäveden soratiekierros

Kuvaus

Heinäveden alueen kanavat, kuten Varistaipaleen, Kerman, Karvion ja Taivallahden kanavat ovat olleet tärkeitä vesiliikenteen reittejä, jotka ovat yhdistäneet Saimaan vesistöalueen osia teollisuuden tarpeisiin. Kanavia on hyödynnetty ennen tie- ja rautatieverkoston kehittymistä erityisesti puu- ja sahatavaran kuljetukseen, mutta myös esimerkiksi maito- ja viljakuljetukset ovat kulkeneet niiden kautta. Nykyään kanavia käytetään pääasiassa huviveneliikenteeseen ja matkailun tarpeisiin. Pyörämatkailijalle ne tarjoavat mielenkiintoisia levähdyspaikkoja ja ikkunan alueen historiaan.

Heinäveden soratiekierroksen pohjoisosaa teemoittavat kanavien lisäksi Valamon ja Lintulan luostarit. Valamon luostari on Suomen ainoa ortodoksinen munkkiluostari ja tunnettu rauhallisesta tunnelmastaan, ikonitaiteestaan ja viinin valmistuksestaan. Luostari tarjoaa myös majoitusta, ruokailua ja kulttuuriohjelmaa, kuten näyttelyitä ja kursseja – paikka on kuin hiljaisuuden keidas keskellä järvimaisemaa.

Lintulan luostari, noin 15 kilometrin päässä Valamosta, on taas Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen nunnaluostari. Se tunnetaan rauhallisesta ilmapiiristään, tuohuksista, yrttiviljelmistään ja hengellisestä kirjallisuudestaan. Nunnat elävät rukouksen ja työn rytmittämää elämää, ja kesäisin matkailijat ovat tervetulleita tutustumaan luostarin kirkkoon ja puutarhaan. Lintulan luostarista löytyy myös kesäkahvila. Lintula täydentää Valamon tarjoamaa hiljentymisen ja kulttuurin kokonaisuutta ainutlaatuisella tavalla.

Luostareilta matka jatkuu rauhallisia hiekkateitä ja maalaismaisemia pitkin kohti Savonrantaa. Ensimmäinen pysähdyskohde on Sarvikummun perinteikäs kyläkauppa, tunnelmallinen kylän keskus, jossa voi täydentää eväitä tai pysähtyä kahville. Kaupan yhteyteen avattu aittamajoitus tarjoaa myös yöpymisvaihtoehdon idyllisessä pihapiirissä. Vain kivenheiton päässä reitistä sijaitsee myös Lammun Lumo, joka tarjoaa mielenkiintoisia majoitusvaihtoehtoja maalaismaisemassa. Lähellä reittiä sijaitsee myös vanha Vihtarin rautatieasema, joka toimii varareittinä tai saapumispisteenä pyöräilijöille, mikä mahdollistaa reitin pyöräilyn helposti kahdessa osassa. Reitin kaakkoisimpana pisteenä toimii Savonrannan kylä, joka levittäytyy kirkkaan Pihlajaveden rannalle. Savonranta tarjoaa kylämäisen tunnelman lisäksi ravintolapalveluita, kaupan ja idyllisen satama-alueen, josta löytyvät ravintola Vuokala ja Vuokala Campingin palvelut. Savonrannasta reitti suuntaa kohti Koloveden kansallispuistoa, joka hurmaa jylhillä kalliorannoillaan, hiljaisilla metsillään ja Saimaan norpan kotivesillä. Paras leiriytymis- ja taukopaikka kansallispuistossa on Hirviniemen telttailualue, joka tarjoaa rauhallisen leiripaikan veden äärellä, kansallispuiston sydämessä.

Savonrannan ja Heinäveden välillä voi kuitenkin yöpyä myös mukavasti sisämajoituksessa: esimerkiksi Olo Centerissä, joka tarjoaa levollista tunnelmaa luonnon keskellä tai hieman edempänä Säynämön lomakeskuksessa, joka sijaitsee upean vesistön äärellä. Reitille saapuminen pyörän kanssa on helppoa Heinäveden ja Vihtarin rautatieasemien vuoksi. Juna Heinävedelle Joensuun ja Pieksämäen suunnilta kulkee kahdesti päivässä eikä pyörälle tarvitse varata paikkaa ennakkoon. Sekä Joensuuhun että Pieksämäelle on taas mainiot junayhteydet esimerkiksi Helsingin suunnasta, joten Heinäveden soratiekierrokselle on erittäin helppo saapua, vaikka reitti sijaitseekin syvällä Pohjoisen Saimaan sydämessä. Reitti sopii sekä parempikuntoiselle että lyhyempiä päivämatkoja polkevalle hyvin reitin varrelle rytmittyvien palveluiden vuoksi. Reitin voi lisäksi pyöräillä halutessaan myös ilman telttaa pelkissä majataloissa yöpyen, kun majoitukset on vaan varannut reilusti ennakkoon yllätysten välttämiseksi. Lisätietoja reitistä ja ideoita etenemisrytmitykseen ja päivämatkoiksi löytyy Reittiohje-välilehdeltä.

Kohokohdat:

• Valamon ja Lintulan luostareiden seesteisyys ja palvelut.
• Koloveden kansallispuiston jylhät rantakalliot ja jääkauden muovaamat uomat, joissa onnekas voi nähdä myös saimaannorpan uiskentelevan.
• Karvion, Taivallahden ja Varistaipaleen aktiivisessa käytössä olevat kanavat.
• Heinäveden kirkonkylä – viehättävä maalaispitäjä kanavien, harjujen ja järvien keskellä, jossa voi nauttia kesäkahvilasta, Kermanrannan satamasta, tutustua puukirkkoon ja hengähtää reitin lopuksi historiallisessa ympäristössä.
• Sarvikummun kyläkauppa, joka on yksi viimeisimpiä elinvoimaisia Itä-Suomen kyläkauppoja.
• Savonrannan idyllinen rantakylä ja vierasvenesatama.
• Laadukkaat ja omaleimaiset majoitusvaihtoehdot reitin varrella, kuten esimerkiksi Ronttopuisto, Palokin Majatalo, Valamon luostari ja Lammun Lumo. 

Tiedosta nämä:

• Reitti on ajettavissa millä tahansa pyörällä, kunhan rengaskoko on minimissään 35 mm. Reitillä pinnanlaadut vaihtelevat sileästä satunnaiseen karkeaan, joten isommastakaan ilmatilasta ei ole kuitenkaan haittaa. Isompi rengas lisää mukavuutta.
• Paras aika pyöräretkeilyyn Pohjois-Karjalassa on yleensä toukokuun lopusta syyskuun loppuun. Päivälämpötilat ovat alku- ja loppukesästä 12-20 asteen luokkaa ja kesäkuukausina 15-25 asteen ikkunassa.
• Vesipisteet ovat reitillä kaukana toisistaan, joten varaudu kantamaan kesähelteillä täyden ajopäivän vesitarpeet majatalojen välillä. Reitin palvelut toimivat vesipisteinä. Pisin etappi ilman vesipisteitä on noin 60 km Sarvikummun kyläkaupalta Savonrantaan. Telttailua varten valmistaudu puhdistamaan käyttövesi järvivedestä.
• Makuupussia valitessa on hyvä olettaa, että ainakin alku- ja loppukesästä yölämpötilat voivat laskea reilusti alle 10 asteenkin.
• Reitillä on vain digitaalinen reittiopastus, lue vinkit digitaalisilla reiteillä navigointiin suomeksi täältä. Bikepacking.comin ohjeet ja vinkit onnistuneeseen reittinavigointiin täältä ja tästä.
• Pysy aina opastetulla reitillä ja pyri käyttämään vain reittikuvauksessa suositeltuja leiri- ja taukopaikkoja. Lisäksi seuraa Metsähallituksen Retkietikettiä ja Suomen Ladun Maastopyöräilijän etikettiä.
• Puhelinverkko kattaa koko reittialueen: avun soittaminen onnistuu aina numerosta 112 tai 112-sovelluksen kautta.

Leiriytyminen ja majapaikat:

• Reitti on mahdollista pyöräillä ilman leiriytymisvarusteita Reittiohjeiden mukaisella päivävauhdilla, kun yöpymiset majapaikoista varaa ennakkoon.
• Majoituspalveluiden hinnat vaihtelevat edullisesta kohtuuhintaiseen ja majoituksissa on yleensä erinomainen hinta-laatu-suhde.
• Leirintä on sallittua ja maksutonta kaikilla karttaan merkityillä telttapaikoilla, ellei kyseessä ole maksullinen leirintäalue palveluineen. Reitin maksulliset leirintäalueet sijaitsevat Karviossa ja Savonrannassa. 
• Juomavettä ei ole saatavilla suositelluilla leiripaikoilla Karvion leirintäaluetta ja Savonrannan Vuokala Campingiä lukuunottamatta, joten kanna vesi yöksi leiripaikkaa edeltävältä vesipisteeltä, joka tosin vaatii melko suurta vedenkantokapasiteettia. Mikäli telttapaikka sijaitsee vesistän äärellä, voi käyttöveden puhdistaa yleensä myös järvivedestä. 
• Polttopuita ja huussi löytyvät vain joiltakin tauko- ja yöpaikoilta. 
• AirBnB-majoitusvaihtoehtoja on reitin varrella myös satunnaisesti. 
• Laavuilla ja kodilla tulee muistaa, että avotulen tekeminen on ehdottomasti kiellettyä metsäpalovaroituksen aikana. Tietoa alueellisista metsäpalovaroituksista täällä.

Ruoka & H2O:

• Ravintoloita ja kahviloita on tarjolla vain Heinävedellä, kanavien ja luostareiden yhteydessä sekä Savonrannassa. Reitillä on siis niukasti ruokapaikkoja ensimmäisen ajopäivän jälkeen Savonrannan palveluiden lisäksi. 
• Kauppoja on reitillä säännöllisesti, eli Karviossa, Sarvikummussa ja Savonrannassa, joten ruokatarpeita ei tarvitse kantaa mukana reilu päivän eväitä enempää. Pisin kaupaton osuus on reitin lopussa viimeiset 70 km Savonrannasta takaisin Heinävedelle. 
• Vesipisteet ovat reitillä kaukana toisistaan, joten varaudu kantamaan kesähelteillä täyden ajopäivän vesitarpeet majatalojen välillä. Reitin palvelut toimivat vesipisteinä. Pisin etappi ilman vesipisteitä on noin 60 km Sarvikummun kyläkaupalta Savonrantaan. Telttailua varten valmistaudu puhdistamaan käyttövesi järvivedestä. 

Haastavuus:

Reitti kulkee pitkälti helppoja ja tasaisia sorateitä pitkin, eikä erittäin karkeaa soraa tai pehmeitä tieosuuksia juuri ole. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että useimmat soratiet huolletaan, eli lanataan kuitenkin touko-kesäkuussa, jonka jälkeen tie voi olla pehmeä muutamasta päivästä viikkoon. Reitin ainoat polkuosuudet ovat Valamon ja Lintulan luostareiden välisellä osuudella, mutta tulevat saamaan kunnostuksen kesän 2025 aikana, joten ne pitäisi olla helpohkosti pyöräiltävissä gravel-pyörällä. Osuuksien pituus on vajaa yksi kilometri.

Heinävesi tunnetaan yhtenä Suomen mäkisimpänä kuntana, mutta valitulla reittilinjauksella nousumetrit on saatu pidetty osittain kurissa. Nousua kertyy reitillä suomalaisittain tyypilliset noin 1000 metriä 100 kilometriä kohti. Osa mäistä on jyrkähköjä, joten pienet vaihteet ovat tarpeen. Reitin fyysistä vaativuutta voi hallita omalle ja oman porukan kunnolle sopivalla etenemissuunnitelmalla. Reitillä on hyvin palveluita ja reitin pyöräily onnistuu melko rennollakin vauhdilla yöpaikasta yöpaikkaan. 

Retkeilyhaasteeltaan reitti on melko helppo, sillä ruoka- ja yöpalvelut rytmittyvät matkan varrelle mukavasti. Isoimpana haasteena on riittävästä vesimäärästä huolehtiminen, sillä pisin väli vesipisteiden välillä on jopa 60 km. Kesähelteillä tämä saattaa tarkoittaa jopa kolmen vesilitran kantamista.

Reitti saa tekniseltä haastavuudeltaan arvon 3/6, fyysiseltä haastavuudelta 6/6 ja retkeilyhaasteeltaan 3/6. Kokonaisuutena reitin haastavuus on luokkaa 4/6. Pyöräretkeily on usein sitä mukavampaa mitä kevyempi varustus on, joka pätee myös tällä reitillä kohtalaisten nousumetrien vuoksi. Bikepacking-laukut ovat aina kepeämpi ja aerodynaamisempi vaihtoehto perinteisille tavaratelineelle ja sivulaukuille, mutta millä tahansa varustuksella kyllä pärjää, kunhan pyörästä löytyy myös riittävän pieniä vaihteita – varsinkin kun päivämatkan valitsee omaan kuntoon sopiviksi. Suositeltava rengaskoko on minimissään 35 mm, mutta suurempi rengas tuo retkeilyyn lisämukavuutta, eikä todennäköisesti hidasta etenemistä juurikaan. 

Turvallisuus

• Puhelinverkko kattaa koko reittialueen: avun soittaminen onnistuu aina numerosta 112 tai 112-sovelluksen kautta

Sijainti, saapuminen & pysäköinti

Reitille saapuminen pyörän kanssa on helppoa Pieksämäki-Joensuu -radan ansiosta, jonka varrella sijaitsevat Heinäveden ja Vihtarin rautatieasemat. Huomio kuitenkin, että yhteys kulkee vain kahdesti päivässä suuntaansa. Onneksi pyöräpaikkaa ei tarvitse varata ennakkoon.

Kulku Joensuusta Heinävedelle kestää junalla noin tunnin ja Pieksämäeltä muutama minuutti kauemmin. Helsingistä pääsee reitille yleensä hitusen nopeammin Pieksämäen kautta, mutta saapuminen Joensuun kautta toimii myös. 

Linja-autoyhteys Varkaus-Heinävesi-Vihtari-Joensuu kulkee kerran päivässä, joten kolmaskin toimiva yhteys päivittäin löytyy. Pyöräpaikan varaus ei kuitenkaan ole mahdollista ja pyörä mahtuu kyytiin vain, jos tavaratilassa on tilaa. Jos kyytiin mahtumisen haluaa varmistaa, niin on parasta tiedustella asiaa linjan operaattorilta. 

Heinäveden satamassa ilmainen pysäköintimahdollisuus.

Reittiohje

Reitin hyvät palvelut sallivat usean erilaisen etenemisrytmityksen. Tässä reitti neljän päivän retkenä majatalosta majataloon, jossa kolme ensimmäistä päivää ovat vauhdiltaan rentoja (noin 50km)  yksi päivä välissä hieman pidempi (80km).

Päivä 1: Heinävesi - Valamon Luostari, 54 km ja 480 nousumetriä

Heinäveden soratiekierros alkaa Heinäveden keskustan palveluiden ääreltä suoraviivaisesti kohti pohjoisen kanavia ja luostareita. Reitti Karvion kanavalle on pitkälle päällystettyä tietä, lukuunottamatta 8 km vanhaa Varkaus-Joensuu -tien linjausta, joka on soraa. Karviosta löytyy Karvion leirintäalue ja kauppa sekä itse vanha yksisulkuinen kanava. Ennen Lintulan ja Valamon yhdistävää retkeilyreittiä mukailevaa osuutta reitti ohittaa Ronttopuiston ja Palokin Majatalon. Ronttopuistossa on kesäkahvila sekä mökki- ja saunavuokrausta ja Palokin Majatalo tarjoaa majoitusta perinteikkäässä koulumiljöössä. Leveähkö polku lähtee aivan Palokin Majatalon pihapiiristä ja se jatkuu noin 500 m aina Lintulan luostarin tilan vanhan tilan pihapiiriin ja kesäkahvilalle asti. Lintulan ja Valamon luostarit yhdistävä reitti on kokonaisuudessaan noin 15 km ja siitä on noin puolet pikkuteitä ja polkuja ja puolet pientä päällystetietä. Luostareiden väliin osuu Taivalkota, joka on mainio taukopaikka isolla kodallaan ja huusseillaan. 

Valamon luostarista löytyy majoituspalvelut, ravintola ja Valamon myymälä. 

Päivä 2: Valamon Luostari - Lammun Lumo, 51 km ja 530 nousumetriä

Valamon luostarilta reitti jatkuu seesteisiä sorateitä pitkin Sarvikummun kyläkaupalle, jonne on noin 29 km. Mikäli suunnitelmissa on lounaan nauttiminen kaupan antimista, niin tarkasta aukioloajat ennakkoon. Kyläkauppa-visiitin jälkeen reitti jatkaa vielä hetken syrjäisillä metsäteille ennen noin 10 km päällystetieosuutta Lammun Lumon monipuolisten palveluiden ääreen. Kohtuuhintaisia majoitusvaihtoehtoja on aitasta mökkiin ja saunakammariin - aamupuuron kera. Lammusta löytyy myös maalaismuseo, pienoisrautatie ja hunajatarha. 

Päivä 3: Lammun Lumo - Olo Center, 79 km ja 800 nousumetriä

Kolmas pyöräilypäivä alkaa Lammulta lyhyellä pätkällä päätietä, jonka jälkeen reitti sujahtaa viehättäville pikkuteille kohti Harjujärveä, josta löytyy kaksi laavua ja uimaranta. Loppumatka Savonrantaan, noin 28 km, seurailee milloin isompaa tietä ja milloin samaan suuntaan vieviä pienempiä sorateitä. Savonrannan viehättävä saaristokylä vierassatamineen on mainio taukopaikka ravintoloineen ja kauppoineen. Päivän viimeisistä 29 km suurin osa on päällystettyä, mutta pääosin liikenteetöntä tietä, joka seurailee Savonrannan alueen järvenrantoja.

Tällä osuudella on myös mahdollisuus tehdä pisto Koloveden kansallispuistoon saimaannorppaa etsimään. Koloveden kansallispuiston vesistöt ja jyrkkäpiirteiset kalliorannat on parhaiten koettavissa vesitse, mutta pisto Hirviniemen telttailualueelle hiljattain rakennettua sorapolkua pitkin antaa makua mitä tämä uniikki kansallispuisto tarjoaa. Huomioi tosin, että Hirviniemen telttailualueelle vievä risteys ei ole pääreitillä, vaan risteys sijaitsee alueen päällystetien varrella ja kokonaisuudessaan visiitti tuo päivään lisäkilometrejä 9 ja lisänousumetrejä noin 140. 

Jos Koloveden kansallispuiston vierailu ei mahdu päiväaikatauluun, niin mukavana taukopaikkana loppupäivästä on Käköveden telttailualue tulipaikkoineen melko lähellä reittiä. Taukopaikka on kansallispuiston ulkopuolella, mutta saman järven rannalla, kuin Hirviniemen telttailualuekin. 

Savonrannasta Olo Centterin majoituspalveluille tulee yhteensä 29 km ja Koloveden kansallipuiston visiitin kanssa noin 38 km. Olo Center tarjoaa myös illallista ja aamiaista ennakkovarauksella. 

Päivä 4: Olo Center - Heinävesi, 42 km ja 620 nousumetriä

Viimeinen pyöräilypäivä takaisin Heinävedelle on seesteistä tehokasta etenemistä. Ennen saapumistaan Heinävedelle reitti ohittaa Heinäveden rautatieaseman ja puulajipuiston, pääkohteet mainittakoon. Ravintola Kermacotta Heinäveden satamassa on erinomainen päätepiste retkelle.

Välineet ja varusteet

• GPX-jälki ladattavissa navigointilaitteeseen.
• Säänmukainen vaatetus ja varusteet.
• Riittävästi juomista ja evästä.

KIRJOITTAJA:

Heinäveden kunta

Päivitetty 21.9.2025