Elämysmatka Tohmajärvelle

Nainen melomassa järvellä

Kajakilla Tohmajärvelle

Tämänkertaisen seikkailun kulku oli hieman erilainen kuin aikaisemmilla retkilläni, koska nyt lähdimme ihan kahdestaan seikkailemaan.

Matkaan pakkasimme mukaan kajakit. Veden lämpötila ei varsinaisesti vielä houkuttanut, mutta mukavuusalueelta on hyvä välillä poistua. Vielä lähtöpaikan vilkaisu kartasta ja auton nokka kohti Pohjois-Karjalan kaakkoiskulmaa!

Laskimme kajakit Tohmajärveltä Kiteelle vievän tien varresta Vääränlahden poukamasta Tohmajärveen. Lähtöpaikasta päivän pääkohteeseen oli melottavaa noin 4 km suuntaansa. Alkumatkan Leviäjoki kajakista tarjoaa jo elämystä itsessään.

Kajakki lipumassa järvellä

Korkeat kalliot ja tuhannet hanhet

Lähdimme melomaan ja ensimmäisenä oikealla kohosi suojellut jylhät kalliot. Näiden rinnalla taas tunsin ihmisen pienuuden luonnon rinnalla. Nämä kalliot ovat nähneet aikaa ja minussa ne herättää kunnioitusta. Kivi on kylmä materiaali, mutta nyt auringon säteissä näky oli kaunis!

Piakkoin kallioiden jälkeen järvenselkä avautuu suureksi ja tässä vaiheessa aloimme kuulla kovaa melua. Erikoisen äänen lähde selvisi pian ja näkökentässä näkyi kelluva musta ”laatta” hanhia ja niitä oli paljon! Järven avautuessa myös huomasimme tuulen voimistuvan, nyt alkoi todellinen melonta ja keskittymien siihen, ettei kajakki kippaa ympäri. Todellista seikkailua, mie tykkään.

Meloimme hieman lähemmäs rantaa, jotta pääsimme kääntämään kajakit aaltojen suuntaisesti ja silloin se tapahtui. Kauhea kaakatus, vedenpinnan väreily ja tämä järkyttävän iso hanhiparvi päätti vaihtaa maisemaa. En ole koskaan nähnyt hanhia näin paljon kerralla! Ne menivät suoraan ylitsemme. Tässä vaiheessa olisi ollut myös käyttöä korvatulpille. Hanhien tarjoama kokemus oli jo itsessään luontoelämys. Tohmajärvi on kuulemma innovatiivinen keksimään hanhille paikkoja, jonne ne ovat tervetulleita. Maanviljelijöille kun hanhet ovat jopa harmistus toisinaan.

Äkkiseltään talven jälkeen melonta oli raskasta, mutta onneksi rantautumispaikka jo häämötti. Rantauduimme Itärajan Helmen laituriin. Siellä oli kesän avajaiset käynnissä.

Glampingteltta sisältäpäin

Keskieurooppalainen pölähdys Tohmajärvellä

Rantalaiturin jälkeen rannassa sijaitsee ensimmäisenä Tentsile-teltta puiden välissä ja rantasauna kotineen. Päärakennus sijaitsee pienen kävelymatkan päässä vaaran päällä. Rannasta noustessa sai jalkalihakset hyvin hereille melonnan jälkeen. Nousua on mukavasti ja maisemat paranivat koko ajan. Ylhäällä meitä oli vastassa paikan sydän Riitta Okkonen Maxi-koiransa kanssa. Täältä vaaran päältä avautuu maisema Venäjän vaaroille saakka. Itärajan Helmen emännällä on pitkä työhistoria hotelli- ja ravintola-alalta Keski-Euroopasta ja kaiken tämän oman tietotaitonsa avulla hän on rakentanut uniikin palvelukokonaisuuden ja herättänyt vanhan lapsuudenkotinsa eloon.

Pihapiirissä on Riitan lapsuudenkoti navettoineen, aivan kuin suomifilmeistä. Päärakennuksen on veistänyt emännän isoisä 1940-luvulla. Pellot ympärillä antavat tilaa omille ajatuksille. Majoitustiloja on useita; päärakennus, aittamajoitusta, glamour- ja Tentsile-teltat. Lisäksi löytyy kesäkeittiö ja sauna paljuineen. Kesäkeittiössä Riitta loihtii omien sanojensa mukaan taivaallisia tarjoiluja ja kyllähän ne olivat jokaisen kehun mukaisia!

Glamping-teltta maalaismaisemissa

Pohjois-Karjalan ensimmäinen Glamping-majoitus

Huomioni kiinnitti jurtan tyylinen teltta ihan paraatipaikalla ja Riitta veikin meidät sitä katsomaan. Luksusteltta hotellitason sängyillä  ja upealla maisemalla! WAU!

Itse olen tottunut innokkaana telttailijana hieman vaatimattomampaan majoitukseen, mutta tässä yö on joskus koettava. Kertakaikkisen upea idea ja tähän kun lisätään Riitan palvelu, ruoat, miljöö  ja alueen seikkailurata, on täydellisen loman elementit kasassa. Tässä paikassa uskon emännän mainitseman maadoittumisen onnistuvan takuuvarmasti.

Upeaa huomata kuinka valtavasti panostetaan Itärajan Helmeen juuri nyt,  vaikka ajat ovat olleet kovat kaikille matkailuyrittäjille. Tämänkertainen kohde sai hymyn huulille ja suosittelen lämpimästi vierailemaan Itärajan Helmessä.

Illansuussa meloimme takaisin. Aallot oli suotuisat ja matka taittui mukavasti. Luulen, että täällä Tohmajärvellä olisi kymmeniä hienoja paikkoja, joissa haluan vielä käydä. Aloinkin heti suunnitella uutta melontaretkeä kanooteilla Tohmajärven Luosonjoelle. Lisäksi kiinnostaisi tutkia alueen lehtometsiä ja nähdä harvinainen lehtoukonhattu, joka viihtyy Suomessa vain Kiteellä ja täällä Tohmajärvellä. Olipa hienoa päästä vierailemaan tänne Tohmajärvelle!

Lue lisää Itärajan Helmestä