Saimaa by Cycle: Pohjoisen Saimaan sorakierros, Osa 1

Kuvaus

Noin 700 km pituinen Pohjoisen Saimaan soratiekierros tulee valmistuttuaan syksyllä 2025 olemaan Saimaa by Cycle -reitistön pääreitti ja syystä. Suomen suurimman järven pohjoisosan saaristokunnat tarjoavat mahtavia syrjäisiä sorateitä ja vierailukohteita isojen järvien rannoilla ja palveluita on pyöräilijälle runsaasti.

Nyt julkaistava Heinäveden, Liperin ja Rääkkylän kunnat yhdistävä reitti – maustettuna reittilinjauksella Kiteen rautatieasemalle asti –  on Pohjoisen Saimaa sorakierroksen pohjoisin osuus. Asemalta asemalle, Kiteelta Heinävedelle poljettaessa reitille tulee mittaa yhteensä 270 km ja reitin pyöräilemiseen menee pyöräilijästä ja porukasta riippuen 3-5 päivää. Matkan varrella on myös Viinijärven rautatieasema reitin pohjoisosassa, joten reitti on helppo jakaa vielä kahteen osaan tarvittaessa. Reitti starttaa Kiteen rautatieasemelta Tolosenmäestä noin 7 km Kiteeltä lounaaseen ja seurailee sujuvia sora- ja päällysteteitä pitkin Rääkkylän kirkonkylälle. Heti reitin alkupäässä sijaitsee Kiteen erä- ja riistapolku, joka tarjoaa mainioita tauko- ja leiripaikkoja, jos junalla saapuminen meni illan puolelle tai ensimmäisen ajopäivän haluaa ottaa rennosti. Rääkkylän Paksuniemestä ja Koivuniemen leirintäalueelta löytyvät laadukkaat yöpymis- ja ruokapalvelut. Kirkonkylältä reitti jatkuu Oravinsalon saareen, joka tarjoaa mukavia soratiereittejä Saaristo Trailin muodossa, joista tälle reitille on päässyt koukkaus saaren länsipuolelle Pässinniemen uimapaikalle ja mielenkiintoiselle Eräpuisto Kuukkelille. 

Arvinsalmen lossi kuljettaa pyöräilijät Rääkkylän kunnasta, Oravinsalon saaresta Liperin kunnan puolelle, jonka ensimmäisenä kohokohtana lienee Saariston puodin pizzat. Liperin kirkonkylän alueen majoituspalveluvaihtoehtoja ei ole useita, mutta onneksi ne ovat mieleenpainuvia ja laadukkaita. Karvisen Kissanpäivät ja Ollilantupa ja kesäkahvila palvelevat yöpaikkaa etsivää.

Liperi tunnetaan leipäpitäjänä ja reittilinjaus kirkonkylältä Ylämyllylle näyttää miksi: tasaista avointa peltomaisemaa sitä halkovia sorateitä riittää silmänkantamattomiin. Oriveden pohjoispään kierto kulkee Viinijärven kirkonkylän kautta, josta löytyy myös junayhteys Heinäveden ja Joensuun suuntaan. Viinijärvellä Kotapiha on alueen päämajoittaja edullisilla ja persoonallisilla huoneillaan. Viinijärveltä reitti jatkuu nopeita sorateitä pitkin Siikakosken vanhalle kivisillalle ja Atsinlammelle, jossa on uimapaikka, kota ja kyläyhdistyksen vuokraama sauna. Viinijärven ja Heinäveden välisenä yksittäisenä tärkeimpänä palvelupisteenä on Sarvikummun perinteikäs kyläkauppa, joka toimii ravitsemus- ja vesipisteenä sekä kesästä 2025 lähtien myös yöpaikkana. Pyöräilijöille ja muille matkaajille avautuu kesälle 2025 aittamajoitus Sarvikummun vanhan tilan pihapiirissä, kyläkaupan vieressä.  

Hieman Sarvikummun kyläkaupan jälkeen kohti pohjoista ja Valamon ja Lintulan luostareita alkaa koko reitin hienoimpia tieosuuksia. Törisevänmäen ja Jouhtehisen alueen sorateillä kasvaa ruoho keskellä ja reitti mutkittelee harjujen ja mäkien välissä pitäen ajamisen mielenkiintoisena. Jouhtehisen alueelle on kaavailtu tuulivoimapuistoa, joka vaikuttanee tähän tieosuuteen merkittävästi – käyppä kokemassa tämä tieosuus vielä kun voit! Tähtien osuessa kohdilleen Jouhtehisen tuulivoimapuiston rakentaminen alkaa 2027 ja rakentamisen ajaksi reittilinjausta tullaan muuttamaan. 

Jouhtehisen alueelta reitti jatkuu pikkuteitä pitkin Valamon luostarille, joka tarjoaa majoitusta, ruokaa ja hiljentymismahdollisuuden, mutta myös Valamon viinitilan ja tislaamon tuotteita. Valamon ja Lintulan luostareitä yhdistää uskonnon lisäksi luostareiden välinen vaellusreitti, josta iso osa on kuljettavissa myös pyörällä. Luostarista luostariin polkua kertyy yhteensä noin kilometrin verran, josta nyt parisataa metriä on talutettavaa. Reitti tullaan kesän 2025 aikana kunnostamaan niin, ettei pyörän selästä tarvinne jalkautua ollenkaan. Lintulan luostari tarjoaa kahvilan ja pienen myymälän lisäksi majoitusta pihapiirin laidalla olevassa vierasmaja Antoninassa, jonka lisäksi Palokin Majatalo sekä Ronttopuiston mökit ja vuokrasaunat vastaavat yöpymistarpeeseen. 

Viimeiset 42 km reitistä on suoraviivaista etenemistä pääteitä pitkälti seurailleen muutamaa soratieosuutta lukuunottamatta, mutta matkalle sattuu silti vielä mielenkiintoista nähtävää: Varistaipaleen ja Karvion kanavat palveluineen ovat loppureitin varrella. Heinäveden kirkonkylän satamassa Satamakahvila-ravintola Kermacotta on tunnettu tarjottavistaan ja majatalo Rohtorinne on kaiketi kylän ainoa yöpymispalvelu, mutta onneksi pidetty sellainen. Heinäveden rautatieasema sijaitsee 5 km kirkonkylältä etelään, jota ennen voi piipahtaa vielä Heinäveden puulajipuistossa, joka sijaitsee rautatieaseman lähettyvillä. 

Reitin hyvin rytmittyvät palvelut mahdollistavat reitin pyöräilyn helposti ilman leiriytymisvarusteita, kunhan vain majatalojen varaukset tekee ennakkoon. Reitin voi kulkea kolmessa päivässä majatalosta majataloon noin 100 km päivämatkoilla tai sitten maltimmillisilla päiväetenemillä noin 50 km päivämatkoilla kuudessa päivässä. 

Kohokohdat:

• Pohjoisen Saimaan loppumattomat pienet soratiet pienistä metsäautoteistä samppanja-graveliin.
• Valamon ja Lintulan luostareiden seesteisyys ja palvelut. 
• Karvion, Taivallahden ja Varistaipaleen aktiivisessa käytössä olevat kanavat.
• Laadukkaat, kohtuuhintaiset ja mielenkiintoiset majoitusvaihtoehdot reitin varrella.
• Kesäkahvilat,  -ravintolat ja pienleipomot reitin varrella.
• Sarvikummun kyläkauppa, joka on yksi viimeisimpiä elinvoimaisia Itä-Suomen kyläkauppoja ja joka tarjoaa kesästä 2025 lähtien myös aittamajoitusta.
• Arvinsalmen lossi, muistuttamassa saaristoalueen haastavasta saavutettavuudesta.
• Pohjoisen Saimaan järvialueen maisemat Orivedelle, Pyhäselälle ja Kermajärvelle. 
• Tiheä majoituspalveluiden verkosto mahdollistaa reitin pyöräilyn myös ilman leirintävarusteita ja sähköpyörän lataaminen onnistuu reitillä säännöllisesti.

Tiedosta nämä:

• Reitti on ajettavissa millä tahansa pyörällä, kunhan rengaskoko on minimissään 35 mm. Reitillä pinnanlaadut vaihtelevat sileästä satunnaiseen karkeaan, joten isommastakaan ilmatilasta ei ole kuitenkaan haittaa. Isompi rengas lisää mukavuutta. 
• Paras aika pyöräretkeilyyn Pohjois-Karjalassa on yleensä toukokuun lopusta syyskuun loppuun. Päivälämpötilat ovat alku- ja loppukesästä 12-20 asteen luokkaa ja kesäkuukausina 15-25 asteen ikkunassa. 
• Vesipisteet voivat olla yli 40 km päässä toisistaan, joten varaudu kantamaan kesähelteillä täyden ajopäivän vesitarpeet palveluiden välillä. Reitin palvelut toimivat vesipisteinä. Pisin etappi ilman vesipisteitä on reilut 40 km. Telttailua varten valmistaudu puhdistamaan käyttövesi järvivedestä tai omaa vedenkantokapasiteettiä riittävästi, jotta voit kantaa leiriin myös illan ja aamun vesitarpeet. 
• Makuupussia valitessa on hyvä olettaa, että ainakin alku- ja loppukesästä yölämpötilat voivat laskea reilusti alle 10 asteenkin.
• Reitillä on vain digitaalinen reittiopastus, lue vinkit digitaalisilla reiteillä navigointiin suomeksi täältä. Bikepacking.comin ohjeet ja vinkit onnistuneeseen reittinavigointiin täältä ja tästä.
• Pysy aina opastetulla reitillä ja pyri käyttämään vain reittikuvauksessa suositeltuja leiri- ja taukopaikkoja. Lisäksi seuraa Metsähallituksen Retkietikettiä ja Suomen Ladun Maastopyöräilijän etikettiä. 
• Puhelinverkko kattaa koko reittialueen: avun soittaminen onnistuu aina numerosta 112 tai 112-sovelluksen kautta.

Leiriytyminen ja majapaikat:

• Tiheä majoituspalveluiden verkosto mahdollistaa reitin pyöräilyn myös ilman leirintävarusteita majatalosta majataloon, kun yöpymiset majataloista varaa ennakkoon. Katso esimerkkirytmitys reittimuistiinpanoista. 
• Majoituspalveluiden hinnat ovat tällä reitillä usein melko huokeita tai ainakin niissä on erinomainen hinta-laatu-suhde. Majapaikat ovat usein myös todella mielenkiintoisia. 
• Maksullisia leirintäalueita telttailuun ovat Koivuniemen leirintä Rääkkylässä ja Karvion leirintäalue Heinäveden pohjoispuolella. 
• Paras leirintäpaikka jokaisenoikeudella on Hietaniemen kota Kiteen Erä- ja riistapolkujen yhteydessä.
• Telttailu on mahdollista myös reitinvarren kotien ja laavujen läheisyydessä, mutta huomioi, ettei jokaisella niistä ole huussia tai muitakaan palveluita. Lisätietoja soveltumisesta telttailuun annettu palvelupisteen tiedoissa.
• AirBnB-majoitusvaihtoehtoja on reitin varrella myös, mutta vaihtelevasti. 
• Laavuilla ja kodilla tulee muistaa, että avotulen tekeminen on ehdottomasti kiellettyä metsäpalovaroituksen aikana. Tietoa alueellisista metsäpalovaroituksista täällä.

Ruoka & H2O:

• Ravintoloita ja kahviloita on tarjolla reitillä hyvin, mutta ruokapalveluiden etäisyydet voivat kuitenkin olla joskus jopa 50 km. Varaudu siis kantamaan mukana päivän eväät, vaikka etappi päättyisikin majataloon. Lisäksi ota huomioon, ettei kaikista majataloista saa välttämättä ruokaa. 
• Kauppoja on reitillä säännöllisesti, joten ruokatarpeita ei tarvitse kantaa kuitenkaan puolentoista päivän tarpeita enempää. Kaupat sijaitsevat Rääkkylässä, Liperissä, Ylämyllyllä, Viinijärvellä, Sarvikummussa, Karviossa ja Heinävedellä.
• Vesipisteet ovat joskus yli 40 km päässä toisistaan, joten varaudu kantamaan kesähelteillä täyden ajopäivän vesitarpeet palveluiden välillä. Tämä voi tarkoittaa jopa yli kahden vesilitran kapasiteetin omaamista, eikä lisälitrastakaan olisi haittaa. Reitin palvelut toimivat vesipisteinä. Telttailua varten valmistaudu puhdistamaan käyttövesi järvivedestä tai omaa vedenkantokapasiteettiä riittävästi, jotta voit kantaa leiriin myös illan ja aamun vesitarpeet. 

Haastavuus:

Reitti kulkee pitkälti helppoja ja tasaisia sorateitä pitkin, eikä erittäin karkeaa soraa tai pehmeitä tieosuuksia juuri ole. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että useimmat soratiet huolletaan, eli lanataan kuitenkin touko-kesäkuussa, jonka jälkeen tie voi olla pehmeä muutamasta päivästä viikkoon.Reitin ainoat polkuosuudet ovat Valamon ja Lintulan luostareiden välisellä osuudella, mutta ne tulevat saamaan kunnostuksen kesän 2025 aikana. Nykyisellään talutettavaa kertyy pari sataa metriä. 

Nousumäärän puolesta reitti jakautuu karkeasti kahteen osaan: Viinijärveltä länteen ja Viinijärveltä itään. Viinijärvestä länteen Heinäveden suuntaan reitti on melko mäkistä ja nousua kertyy yli 1000 m 100 km kohti, eli melko paljon. Viinijärveltä itään kohti Liperiä ja Rääkkylää taas nousua kertyy suuruusluokkaa 650 m 100 km kohti, eli huomattavasti vähemmän.  Osa mäistä on lisäksi jyrkähköjä, joten pienet vaihteet ovat tarpeen. Reitin fyysistä vaativuutta voi hallita sopivalla etenemissuunnitelmalla. Reitillä on hyvin palveluita ja reitin pyöräily onnistuu melko rennollakin vauhdilla yöpaikasta yöpaikkaan, joka laskee reitin fyysistä haastetta merkittävästi.

Retkeilyhaasteeltaan reitti on melko helppo, sillä ruoka- ja yöpalvelut rytmittyvät matkan varrelle mukavasti. Isoimpana haasteena on riittävästä vesimäärästä huolehtiminen, sillä pisin väli vesipisteiden välillä on noin 40 km. Kesähelteillä tämä saattaa tarkoittaa jopa kolmen vesilitran kantamista.

Reitti saa tekniseltä haastavuudeltaan arvon 2/6, fyysiseltä haastavuudelta 4/6 ja retkeilyhaasteeltaan 2/6. Kokonaisuutena reitin haastavuus on luokkaa 3/6. Pyöräretkeily on usein sitä mukavampaa mitä kevyempi varustus on, joka pätee myös tällä reitillä kohtalaisten nousumetrien vuoksi. Bikepacking-laukut ovat aina kevyempi ja aerodynaamisempi vaihtoehto perinteisille tavaratelineelle ja sivulaukuille, mutta millä tahansa varustuksella kyllä pärjää, kunhan pyörästä löytyy myös riittävän pieniä vaihteita – varsinkin kun päivämatkan valitsee omaan kuntoon sopiviksi. Suositeltava rengaskoko on minimissään 35 mm, mutta suurempi rengas tuo retkeilyyn lisämukavuutta, eikä todennäköisesti hidasta etenemistä juurikaan. 

Turvallisuus

 Puhelinverkko kattaa koko reittialueen: avun soittaminen onnistuu aina numerosta 112 tai 112-sovelluksen kautta.

Sijainti, saapuminen & pysäköinti

Reitin alkupisteeseen Kiteen rautatieasemalle Tolosenniemelle on helppo saapua säännöllisen junaliikenteen ansiosta. Esimerkiksi Helsingistä matka-aika Kiteelle on noin neljä tuntia ja pyöräpaikallisia vuoroja on päivässä yleensä neljä. Pyöräpaikka pitää kuitenkin varata ennakkoon, joskus reilustikkin, sillä paikkoja pyörillä on vielä junissa rajallisesti.

Reitin päätepisteeseen Heinävedelle pääsemisen ja sieltä poistuminen on helppoa Pieksämäki-Joensuu -radan ansiosta, jonka varrella sijaitsevat Heinäveden ja Viinijärven rautatieasemat. Huomio kuitenkin, että yhteys kulkee vain kahdesti päivässä suuntaansa. Onneksi pyöräpaikkaa ei tarvitse varata ennakkoon. 

Juna Heinävedeltä Joensuuhun kestää junalla noin tunnin ja Pieksämäelle muutama minuutti kauemmin. Esimerkiksi Helsinkiin pääsee Heinävedeltä yleensä hitusen nopeammin Pieksämäen kautta, mutta kulku Joensuun kautta toimii myös. 

Linja-autoyhteys Heinävesi-Liperi-Ylämylly-Joensuu kulkee kerran päivässä, joten sekin logistiikkavaihtoehto löytyy. Liperistä on myös päivittäinen vuoro Rääkkylään, mutta se on iltapäivällä, kun taas yhteys Heinävedeltä Liperiin kulkee yleensä aamulla. Lisäksi pyöräpaikan varaus ei kuitenkaan ole mahdollista ja pyörä mahtuu kyytiin vain, jos tavaratilassa on tilaa. Jos kyytiin mahtumisen haluaa varmistaa, niin on parasta tiedustella asiaa linjan operaattorilta. 

Reittiohje

Reitti on pyöräiltävissä monelle erilaisella tahdilla hyvän palvelurytmityksen vuoksi. Nopeampi ajaa reitin muutamaan päivään, kun taas verkkaisempi saattaa nauttia reitistä viikonkin. Tässä leppoinen viiden pyöräilypäivän etenemisrytmitys majatalosta majataloon, jossa päivämatkat jäävät yleensä alle 50 kilometrin.

Päivä 1: Kiteen rautatieasema - Paksuniemen majatalo (Rääkkylä), 42 km ja 235 nousumetriä

Reitti alkaa Kiteelta, tai useimmille käytännöllisemmin Kiteen rautatieasemalta Tolosenmäestä, 7 km Kiteen keskustasta. Jos reitille lähtee vasta illasta, niin Kiteen Erä- ja luontopolkujen Hietaniemen kota on mainio ensimmäisen yön leiripaikka, mutta pääsee liikkeelle aikaisemmin, niin ilmeinen ensimmäinen yöpaikka on Rääkkylän kirkonkylä. Kyliltä löytyy sekä laadukas Paksuniemen majatalo että Koivuniemen leirintäalue, josta löytyy telttailumahdollisuuden lisäksi pikkumökkejä järven rannalla. Ensimmäisen päivän reitit ovat pääosin nopeita sorateitä ja päällystettyjä pikataipaleita.

Päivä 2: Paksuniemen majatalo (Rääkkylä) - Ollilan tupa, 69 km ja 550 nousumetriä

Rääkkylän kirkonkylältä reitti jatkuu kohti Oravinsalon saarta päätiellä, mutta onneksi Arvinsalmen puolen tunnin välein kulkeva lossi rytmittää liikenteennettä. Oravinsalossa sijaitseva Saaristo Trail sopii hyvin mielenkiintoiseksi gravel-lenkiksi, pidemmän reitin osaksi siitä poimittiin vain visiitti Pässinniemen uima- ja tulipaikalle ja vierailu mystiseen Eräpuisto Kuukkeliin. Reitin läheisyydessä on myös mielenkiintoisesti salpalinjalla sijaitseva Salpapolun laavu, joka on mainio taukopaikka tai telttapaikka muutamalle teltalle. 

Arvinsalmen lossin jälkeen matkalla Liperin kirkonkylälle reitti poikkeaa päätieltä sivuun kahdesti. Ensimmäinen visiitti on Saariston puodin puu-uunissa valmistettujen pizzojen vuoksi ja toinen kauniiden metsäteiden vuoksi. Metsätieosuuden varrelle osuu myös Ilmon kota. Liperin palveluihin kuuluu kaksi ravintolaa, yksi kahvila ja Tokmanni, S- ja K-Markettien lisäksi. Kirkkolahden satamasta löytyvä Kesä- ja tapahtumaravintola Summer valmistaa Itä-Suomalaiseen tyyliin valmistettua pizzaa ja Liperin vanhalla myllyalueella sijaitseva Ravintola Myllypuoti tarjoaa buffet-lounasta.

Reitti jatkuu Liperistä nopeita ja kauniita sorateitä pitkin kohti Ylämyllyä laajojen peltomaisemien keskellä. Ollilan tuvan B&B, kesäkahvila ja kotieläinpiha sijaitsee reitin varrella ja on mitä mainioin tauko- ja yöpaikka.

Päivä 3: Ollilan tupa - Sarvikummun kyläkaupan aittamajoitus, 65 km ja 720 nousumetriä

Pian Ollilan tuvalta lähdön jälkeen Ylämyllyllä tuntee isomman kaupungin läheisyyden: marketit ovat isoja ja palvelut runsaita. Onneksi jo Honkalemmen uimaranta heti Ylämyllyn palvelu- ja asuinkeskittymien jälkeen muistuttaa Pohjois-Karjalaisen luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta. Loppupäivä Viinijärvelle yhdistelee kevyen liikenteen väyliä ja mahtavia sorateitä. Päätaukopaikkana Ylämyllyltä Viinijärvelle on Käsämän Teboil kotiruokineen. Majatalo Kotapiha persoonallisine ja edullisine huoneineen sijaitsee noin 5 km Viinijärven kirkonkylältä länteen, hyvänä yöpaikkavaihtoehtona.

Reitti jatkuu Viinijärveltä mahtavalle Siikakosken alueelle, josta löytyy Siikakosken vanha kivisilta, maaseutumuseo ja Siikakosken Myllykahvila. Nopeat ja leveät soratiet vievät seuraavaksi kirkkaalle Atsinlammelle, jonka uimaranta, kota ja vuokrasauna tarjoavat puitteet pidempäänkin stoppiin. Päivä kuitenkin jatkuu Kaatamon kylän kodalle ja siitä lopulta Sarvikumpuun vievälle suoralla isolle soratielle. Sarvikummun perinteinen kyläkauppa on edelleen voimissaan ja se tarjoaa elintarvikkeiden ja nesteytyksen lisäksi kesästä 2025 lähtien aittamajoitusta. Kyselyt majoitukseen liittyen suoraan kauppiaalle numeroon 040 0241450.

Päivä 4: Sarvikummun kyläkaupan aittamajoitus - Palokin majatalo, 44 km ja 420 nousumetriä

Sarvikummun kyläkaupalta reitti jatkuu kohti Valamon ja Lintulan luostareita Törisevänmäen ja Jouhtehisen kautta. Aluetta ollaan kaavoittamassa tuulivoimapuistoksi, rakentamisen aloittamisen tavoiteaikatauluna 2027, joten tämä reittiosuus kannattaa pian. Reittiosuus on koko reitin hienoin ajettavuudeltaan ja reitti linkittyy mukavasti Valamon luostariin johtaviin sorateihin. Valamon munkkiluostarin palvelukompleksi käsittää majoitus ja ruokapalveluita, mutta myös Valamon luostarin viinitilan ja tislaamon myymälän. Lintulan nunnaluostariin vievä reitti on osittain sivuteillä, mutta osittain myös luostarit yhdistävällä vaellusreitillä, joka kesän 2025 kunnostuksien jälkeen lienee kokonaisuudessaan pyöräiltävissä. Palokin Majatalo on perustettu vanhaan perinteikkääseen koulurakennukseen ja se sijaitsee vain kivenheiton päässä Lintulan luostarista Palokissa. Vaihtoehtona Palokin Majatalolle on Ronttopuiston vuokramökit. Ronttopuistossa toimii myös kahvila ja saunojen vuokraus on myös mahdollista. 

Päivä 5: Palokin Majatalo - Heinäveden rautatieasema, 42 km ja 430 nousumetriä

Viimeiset 42 km reitistä on suoraviivaista etenemistä pääteitä pitkälti seurailleen muutamaa soratieosuutta lukuunottamatta, mutta matkalle sattuu silti vielä mielenkiintoista nähtävää: Varistaipaleen ja Karvion kanavat palveluineen ovat loppureitin varrella. Heinäveden kirkonkylän satamassa Ravintola Kermacotta on tunnettu tarjottavistaan ja majatalo Rohtorinne on kaiketi kylän ainoa yöpymispalvelu, mutta onneksi pidetty sellainen. Heinäveden rautatieasema sijaitsee 5 km kirkonkylältä etelään, jota ennen voi piipahtaa vielä Heinäveden puulajipuistossa, joka sijaitsee rautatieaseman lähettyvillä. 

KIRJOITTAJA:

Anni Kauppila

Päivitetty 23.6.2025