Karhunpolun maastopyöräreitti, Lieksa

Kuvaus

Karhunpolku on vanhin vaellusreitti Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Se on osa laajaa Karjalan Kierros -reitistöä ja kulkee Patvinsuon kansallispuistosta Ruunaan retkeilyalueen halki Kuhmon rajalle saakka Teljoon.

Lukemattomat vesistöt, upeasti avautuvat harjumaisemat, kauniit suot ja kumpuilevat polut kutsuvat kulkijoita ihastumaan pohjoiskarjalaiseen luontoon ja erämaiseen tunnelmaan. Ainutlaatuinen 140 km pitkä vaellus- ja maastopyöräreitti tarjoaa paljon helppokulkuisia neulaspolkuja pitkoksilla, kivikoilla ja tiukoilla harjunousuilla ja -laskuilla höystettynä. Reitti on merkitty maastoon oransseilla maalimerkeillä. Pyöräilijöille maastoon merkittyjä reittiviittoja tulee noudattaa, jotta herkät maastokohdat kierretään ja ne eivät vahingoitu. 

Matkan varrella on runsaasti tulentekopaikkoja, laavuja ja autiotupia. Kaikki taukopaikat, matkailuyritykset ja lähialueen reitit löydät myös Lieksan karttapalvelusta. 

Karhunpolku yhdistyy Susitaipaleeseen ja jatkuu Patvinsuolta Ilomantsin Möhköön asti. Sieltä matkaa voi jatkaa Pogostan kierrokselle. Yhdessä nämä kolme reittiä muodostavat noin 300 kilometriä pitkän vaellusreitistön. 

Turvallisuus

• Otathan huomioon, että matkapuhelinyhteyksien kuuluvuudessa voi olla katvealueita.
• Yleinen hätänumero: 112 (Lataa puhelimeesi myös maksuton 112 Suomi -sovellus).
• Pidä ensiaputarvikkeita mukanasi.
• Sateisella ja märällä kelillä pitkospuut, kivet ja juuret voivat olla hyvin liukkaita.
• Reitin varrella on joitakin hyvin vaativia kohtia, kuten jyrkkiä nousuja ja laskuja. Varaudu jalkautumaan hankalimmissa kohdissa.
• Ole varovainen - älä jätä tulta yksin. Viimeinen lähtijä, huolehdi että tuli on sammunut.
• Avotulenteko metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana sekä kovalla tuulella on kielletty. Tarkista varoitukset!

Sijainti, saapuminen & pysäköinti

• Katso kulkuyhteydet Patvinsuon kautta: luontoon.fi/patvinsuo
• Katso kulkuyhteydet Ruunaan kautta: luontoon.fi/ruunaa

• Kulkuyhteys Teljon ja Jongunjoen kautta: Lieksaan pääsee Joensuusta junalla (vr.fi) ja linja-autolla (matkahuolto.fi). 
• Jatkoyhteys: Kuljetuspalveluja Lieksan retkeilyreiteille

• Ilmainen pysäköinti

Reittiohje

Karhunpolku on pitkä vaellus-ja maastopyöräreitti. Reitti on merkitty maastoon oranssein maalimerkein ja opastekyltein. Pääosin reitti on helpohkoa tai keskivaativaa, mutta ajoittaiset kivikot, jyrkät harjuille nousut ja niiltä laskut lisäävät reitin vaativuustasoa. Tätä reittiä kulkevilla on suotavaa olla aiempaa kokemusta maastossa ajamisesta. Maastossa pyöräillessä on hyvä huomioida myös sään vaikutus reitin vaikeusasteeseen. Sateisella säällä on hyvä huomioida, että reitin vaativuustaso kasvaa kivien, juurien ja pitkosten ollessa liukkaita. 

Karhunpolun voi jakaa useampaan päivämatkaan omien mieltymysten mukaan. Karhunpolun pohjoisosalla eli Teljo-Ruunaa välillä korkealle nousevat harjut ja neulaspolut tarjoilevat hienoja järvi- ja harjumaisemia ja paljon korkeuden vaihtelua. Eteläosalla eli Patvinsuo-Ruunaa välillä on paljon kaunista vanhaa metsää, avaria suomaisemia ja vähemmän jyrkkiä mäkiä Ruunaa-Teljo väliin verrattuna. 

Reittikokonaisuus on pitkä ja sen kulkemiseen kannattaa varata 2-4 ajopäivää. Reitin voi halutessaan kulkea myös toiseen suuntaan.

Esimerkki Karhunpolusta jaettuna kahteen ajopäivään: 1. Patvinsuo-Ruunaa, 2. Ruunaa-Teljo

Esimerkki Karhunpolusta jaettuna neljään ajopäivään: 1. Patvinsuo-Kitsi, 2. Kitsi-Ruunaa, 3. Ruunaa-Änäkäinen ja 4. Änäkäinen-Teljo

Patvinsuo-Kitsi (32 km)

Patvinsuon kansallispuiston parkkipaikalta reitti sujahtaa heti metsän siimekseen kulkien alkumatkan samaa reittiä Suomujärven kierron kanssa Patvinsuon kansallispuistossa (tämän kohdan voi halutessaan kiertää teitä pitkin). Reitin alkuosa tarjoilee pääasiassa helppokulkuista polkua Patvinsuon kansallispuistossa poiketen välillä upean Suomujärven rantahietikolla. Reitti kulkee Virtaniemen laavun tuntumasta. Suomujärven koilliskulmassa Karhunpolku erkanee Suomujärven kierroksen reitistä itään, ja luvassa on kangasmaastojen ja suopainanteiden vuorottelevaa vaihtelevaa maastoa. Kansallispuistosta poistuttuaan reitti kulkee noin kilometrin metsäautotietä, jonka jälkeen kulkee 700 metriä hiekkatietä kääntyen sitten vasemmalle hiekkatielle jatkaen sillä noin kilometrin, kunnes kääntyy takaisin polulle tien oikealle puolelle. Reitti jatkaa tien yli. Reitin vasemmalle puolelle jäävän Kangas-Piilon laavun jälkeen pitkospuupätkät ja neulaspolut vaihtelevat sopivassa tasapainossa. Helppokulkuinen polku seurailee oikealla puolella mutkittelevaa Ukonjokea. Teknisesti tämä osuus on helpohkoa neulaspolkua kevyesti kumpuilevassa maastossa, johon pitkospuilla ajaminen tuo lisämausteen. Ukonjoen varrella sijaitseva Ahokosken laavu jää reitin oikealle puolelle. Kitsintien lähestyessä polkumainen reitti muuttuu metsäautotieksi ennenkuin kääntyy tien yli vasemmalle kulkien hetken matkaa Kitsintien varressa. Tieltä reitti kääntyy oikealle hiekkatielle, josta vastaan tulee Hukkalammen tulipaikka. Sen tuntumasta polku kulkee Pitkäjärven autiotuvalle asti hienoissa vesistöjen välisissä harjumaisemissa pääosin kevyesti kumpuilevassa maastossa. Polku on pääosin helpohkoa ajettavaa. Tällä osuudella on kuitenkin joitakin ojia, joissa tulee varautua jalkautumaan. Polku kulkee Kirkisensalmen laavun ohi ja jatkuu edelleen helppona tai helpohkona harjupolkuna. Pitkäjärven autiotuvalle saavutaan sillan ylityksen ja lyhyiden pitkospuiden jälkeen. Pitkäjärven autiotuvalta reitti metsäautotietä noin kilometrin, jonka jälkeen reitti kulkee hetken helpolla neulaspolulla. Matka jatkuu metsäautotietä 1,5 km, kunnes reitti saapuu Valkealammin tulipaikalle, jossa voi ihailla Salpalinjaan kuuluvien panssariestekivien rivistöä aivan Valkealammen rannalla. Tulipaikalta reitti jatkaa edelleen hiekkatiellä. Kaatiinlammentien ylityksen jälkeen polku jatkaa kapealle rantapolulle, jota reunustaa korkea varvikko. Rannan tuntumassa on Kaatiinlammen tulipaikka.

Kitsi-Ruunaa (32 km)

Kaatiinlammen rannassa kulkevan varvikkojen reunustaman polun jälkeen reitti kulkee muutamia satoja metrejä Inarintiellä, jonka jälkeen se sukeltaa oikealle takaisin polulle, jossa metsä- ja suomaisemat taas vuorottelevat. Ennen Särkkäjoen laavua vaellusreitti kulkee muutamia kilometrejä teknisesti haastaavassa harjumaastossa, joka tarjoaa haastetta paikoin kivikkoisen harjupolun ja tiukkojen harjulle nousujen ja laskujen muodossa kokeneemmillekin maastopyöräilijöille (tämän kohdan voi myös halutessaan kiertää kokonaan tietä pitkin). Särkkäjoen laavun jälkeen reitti kääntyy oikealle ja kulkee harjun päällä kulkevaa Särkkäjoentietä pitkin noin 3,5 kilometriä, jota reunustaa luonnonhoitometsä ikimäntyineen. Hiekkatieltä reitti erkanee vasemmalle kapean harjun päällä kulkevalle polulle jatkaen upeissa harjumaisemissa helpohkolla polulla. Polku laskee harjun pohjoisosassa jyrkästi alas, ylittää tien ja jatkuu vähän matkaa kumpuilevassa kangasmaastossa ennen Suurijoen tulentekopaikalle saapumista. Reitti kulkee polun jälkeen noin 1,3 kilometriä hiekkatiellä jatkuen sitten takaisin metsään polulle, jota jatkuu aina Ruunaan retkeilykeskuksen tuntumaan saakka yhtenäisenä polkuna noin 17 kilometriä. Tällä osuudella aina Ruunaankoskille asti reitti kulkee helpohkolla polulla suo- ja kangasmetsissä huokuen todellista erämaista tunnelmaa. Suoympäristössä reitti kulkee välillä melko pitkiäkin pätkiä pitkospuita pitkin. Polku on tällä osuudella maastonmuodoiltaan melko tasaista. Matkan varrella on useita taukopaikkoja (Rantakangas, Marinkangas, Kakkinen), joilla voi nauttia eväiden lisäksi myös maisemista ja luonnon rauhasta. Ruunaan koskien jälkeen neulaspolku jatkaa kohti Ruunaan retkeilykeskusta tarjoten ajoittain teknisempää ajettavaa juurakkojen ja kivien muodossa sekä useita taukopaikkoja (Haapaniska Korpiniemi, Miikkula, Lakkapäänlahti). Ruunaan retkeilykeskusta lähestyttäessä polku muuttuu helpommaksi neulaspoluksi. Neitikosken keittokatos, Neitikosken esteetön tulentekopaikka ja Ämmäkosken tulentekopaikka ovat aivan Ruunaan retkeilukeskuksen läheisyydessä. 

Ruunaa-Änäkäinen (41 km)

Ruunaan retkeilykeskuksen jälkeen lähellä rantaa on Hongikkorannan tulentekopaikka. Reitti suuntaa polulle, joka laskee rantapolkuna, jossa tunnelmaa herättelee ajoittaiset juurakkoisemmat kohdat ja pitkospuupätkät. Matka jatkuu helpohkoa neulaspolkua pitkin, kunnes reitti tulee tielle. Matka jatkuu vähän matkaa tietä pitkin ja kääntyy sitten oikealle metsäautotielle. Reitti jatkuu metsäautotien päästä pääosin helpohkona polkuna, jossa siellä täällä on teknisempiä lyhyitä kivikkoisempia- tai juurakkoisempia kohtia ja muutamia lyhyitä pitkoksia. Reitti kulkee Siikakoskentien yli Naarajärven tulipaikan ohi ja jatkaa hetken rannalla, jonka jälkeen se ylittää saman tien ja jatkuu polkuna. Reitti kulkee Ruunaantien yli, jatkuu hetken matkaa hiekkatiellä.  Huom! Olkikoskentielle on merkitty maastopyöräilijöille opasteet ja jyrkkä rinne tulee kiertää merkinnän mukaisesti, jotta herkkä rinnemaasto ei kulu.  Harjulta avautuvat upeat maisemat ympäröiville vesistöille. Harjun päällä kulkee teknisesti erittäin helppo kaksiurainen neulaspolku. Polun jälkeen reitti kulkee noin 1,8 kilometriä hiekkatietä jatkuen sitten uudestaan polulle. Pienen puron ylityksen jälkeen saavutaan Niskakosken laavulle Niskalahden rantaan. Laavun jälkeen reitti jatkuu ylämäkeen, jota seuraavat pitkokset. Reitti nousee loivasti mäkeä ylös, jonka päällä maisema avautuu kauas. Polku laskee takaisin alas ja kulkee tien yli, jonka jälkeen polku jatkuu helppona neulaspolkuna kangasmetsässä välillä nousten harjun päälle. Välissä on joitakin lyhyitä pitkoksia. Halutessaan voi poiketa alhaalla Piilosen laavulla Suuri-Piilosen rannalla. Tien ylityksen jälkeen käännytään vasemmalle kumpuilevaan särkkämaastoon, joissa matka taittuu helpoilla ja kumpuilevilla neulaspoluilla kulkien. Häähnijoen laavulta matka jatkuu sillalla Häähnijoen yli jatkuen avarissa maisemissa pitkin helppoa neulaspolkua. Matka jatkuu tervasärkkien yli helppoa polkua edelleen hienoissa harjumaisemissa. Matka yli harjujen sisältää ajoittain myös lyhyitä kivikkoisempia osuuksia. Jynkänlammen rannassa sijaitseva Jynkänlammen laavu tarjoilee hyvän taukopaikan lammen rannassa. Laavun jälkeen reitti nousee jyrkästi Jynkänsärkille (tämän osan voi kiertää). Hiekkatien ylityksen jälkeen reitti nousee taas jyrkästi ylös harjulle, jonka päällä kulkevan polun kivikkoiset osuudet tahdittavat etenemistä (tämän voi kiertää). Änäkäiseen saapuessa voi jälleen ihailla Salpalinjan panssariestekivien rivistöä.

Änäkäinen-Teljo (noin 35 km)

Sotahistoriallisten kohteisiin tutustumisen jälkeen matka jatkuu hiekkatietä useiden eri tulentekopaikkojen ja laavujen ohi (Änäkäinen, Syväjärvi, Saarijärvi) kohti hienoa vesistöjen välissä kulkevaa helppoa mäntykangaspolkua. Reitti jatkuu sillan yli edelleen kulkien kumpuilevassa maastossa. Tällä osuudella on muutamia kohtia, joissa kivikot luovat lisähaastetta kulkemiselle, ja lisäksi mukaan mahtuu muutamia jyrkkiäkin mäkiä. Polun jälkeen reitti kulkee risteyksen yli ja kääntyy oikealle kaksiuraiselle neulaspolulle, joka on teknisesti helppoa aina Laklaniemen laavulle asti. Laavulta matka jatkuu sillan yli polkua pitkin, josta reitti jatkuu noin kilometrin hiekkatienä. Hiekkatieltä matka jatkuu suoraan polulle, joka tarjoaa ajoittain lähes luotisuoria polkulinjoja upealla soidensuojelualueella. Polku on teknisesti helppoa, mutta polun poikki kaatuneet puut tarjoavat lisähaastetta. Reitti jatkuu Jongunjoen varteen mukaillen sen rantoja. Tässä kohtaa reitin vaativuustasoa lisää kaatuneet puut, purojen ja ojien ylitykset sekä muutamat pitkokset (tämän voi halutessaan kiertää tietä pitkin). Reitti kulkee joen vartta suurimmaksi osaksi kuusikossa kohti Valamajoen autiotupaa. Valamajoen autiotuvalta matka jatkuu helpohkolla neulaspolulla tielle asti. Reitti tulee hetkeksi tielle ja kääntyy joen ylittävän sillan jälkeen vasemmalle jatkuen helppona polkuna. Tien ylityksen jälkeen puolen kilometrin päästä alkavalla noin puolen kilometrin osuudella on useita ojan ylityksiä, jotka voivat olla märkiä osan aikaa vuodesta ja osa voi vaatia jalkautumista. Reitti jatkaa pääosin helppoa polkua kangasmetsässä. Aittokosken kodan jälkeen matka jatkuu vaellusreittiä pitkin pitkospuista osuutta läpi suomaisemien (tai vaihtoehtoisesti hiekkateitä pitkin Otroskosken tuvalle asti). Vaellusreitti suomaisemien läpi johtaa metsäautotielle, jolta se kaartaa vasemmalle polulle tarjoten ajoittain runsaasti teknisiä haasteita pääosin kuusi- ja mäntymetsässä. Polku kulkee kivisiä ja juurakkoisia haasteita tarjoillen Viharinkosken laavun kautta Otroskosken autiotuvalle, jossa pyöräilyn kiertoreitti ja vaellusreitti kohtaavat jälleen. Otroskosken autiotuvan jälkeen polku muuttuu teknisesti helpommaksi mäntykankaalla kulkevaksi neulaspoluksi, jonka jälkeen polku tulee metsäautotielle ja lopulta kääntyy vasemmalle asvaltoidulle Lieksantielle vasemmalle. Reitin päätepisteessä Teljossa parkkipaikka ja tulipaikka sijaitsevat tien oikealla puolella joen ylittävän sillan kupeessa.

Välineet ja varusteet

• Renkaanpaikkausvälineet (esim. paikkoja, sisärengas) ja sopiva pumppu
• Ketjulinkkejä ja ketjun katkaisutyökalu tai varaketju
• Yleisimmät pyöräsi säätöön tarvittavat työkalut (esim. kuusiokoloavaimet, Torx-avaimet) 
• Kartta ja/tai GPX-jälki laitteessa
• Säänmukainen vaatetus ja varusteet
• Riittävästi juomista ja evästä

Kirjoittajan vinkit

• Tutustu Retkietikettiin  ja Maastopyöräilijän etikettiin

• Noudatamme roskatonta retkeilyä - Vie roskat mennessäsi ja pidä luonto puhtaana.

Pitkospuilla ajaminen

• Pitkospuilla ajamista helpottaa riittävän eteen suunnattu katse ja sopivan reipas vauhti. Jos pitkospuilla ajaminen jännittää, aloita hieman leveämmistä pitkoksista ja keskity katseen suuntaamiseen eteen sekä käsien ja ylävartalon pitämiseen rentona. Pitkoksilla ajaminen vaatii jatkuvaa keskittymistä, joten ota rohkeasti tauko pidemmillä osuuksilla. Pitkosten läheisyydessä olevista puista voit ottaa tarvittaessa tukea, jotta pääset pyörän päällä valmiiksi ajoasentoon ennen liikkeellelähtöä. Tasapainoa hakiessa joitakin saattaa myös auttaa takajarrulla kevyesti jarruttaminen samalla polkien. 

KIRJOITTAJA:

Lieksan Kehitys Oy

Päivitetty 4.2.2025