.png?width=3840&height=2160&name=Tussitaikurit_maailma%20ja%20Pohjois-Karjalan-biosfaarialue%20(1).png)
Koli on yksi Pohjois-Karjalan tunnetuimmista luontokohteista ja tärkeä osa UNESCO biosfäärialuetta. Sen vaarojen huipuilta avautuvat näkymät Pieliselle ovat inspiroineet taiteilijoita, kirjailijoita ja matkailijoita jo sukupolvien ajan. Ukko-Kolilta avautuva kansallismaisema on yksi Suomen ikonisimmista näkymistä ja paikka, joka jättää harvan kylmäksi.
Biosfäärialueella Koli edustaa luonnon, kulttuurin ja kestävän matkailun tasapainoa. Alueella voi patikoida metsäpoluilla, tutustua perinnemaisemiin ja kokea vuodenaikojen vaihtelun lähietäisyydeltä. Jokainen vuodenaika tarjoaa Kolista uuden näkökulman, kesän vihreistä metsistä syksyn ruskaan ja talven lumisiin maisemiin.
Kolin kansallismaisemat, puhdas luonto ja Pielisen järvimaisemat tarjoavat mahdollisuuden nähdä, miten luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö ja matkailu voivat kulkea rinnakkain. Juuri tämä tekee Kolista yhden Suomen merkittävimmistä luontomatkailukohteista ja tärkeän osan Pohjois-Karjalan biosfäärialuetta.
Kolin kansallispuisto on yksi Suomen tunnetuimmista luontokohteista. Ukko-Kolin huipulta avautuva kansallismaisema, monipuoliset retkeilyreitit ja Pielisen järvimaisemat tekevät siitä elämyksen kaikkina vuodenaikoina. Kansallispuisto tarjoaa mahdollisuuden tutustua Pohjois-Karjalan luontoon vastuullisesti ja omassa tahdissa.
Tarina-Aho tarjoaa ainutlaatuisen majoituskokemuksen Kelvänsaaressa keskellä Pielistä. Kohteeseen saavutaan veneellä, ja vierailijat pääsevät nauttimaan saaritunnelmasta perinteisistä rantasaunoista sekä karjalaisesta vieraanvaraisuudesta.
Kolilla on 25 kilometrin pituinen pyöräilyreitti, joka kulkee Kolin vaaramaisemissa, Pielisen järvinäkymien äärellä ja Räsävaaran näkötornille. Reitti tarjoaa elämyksellisen tavan tutustua biosfäärialueen luontoon pyörän satulasta.
Lyhyen lauttamatkan päässä Kolilta sijaitseva Vuonislahti on tunnelmallinen kylä, jossa karjalainen kulttuuri ja yhteisöllisyys elää vahvasti. Kylän vieraanvaraiset ihmiset ja vahvat perinteet tekevät siitä paikan, jossa vierailija voi tutustua aitoon karjalaiseen elämäntapaan.
Vuonislahden tunnetuin nähtävyys on Paateri, taiteilija Eva Ryynäsen ateljeekoti ja vaikuttava taiteilijakirkko. Puusta veistetyt yksityiskohdat, taiteen ja käsityöperinteen ainutlaatuinen yhdistelmä sekä ympäröivä luonto tekevät Paaterista yhden Pohjois-Karjalan vaikuttavimmista kulttuurikohteista. Alueella sijaitseva Paaterin polku tarjoaa mahdollisuuden tutustua luonnon rauhaan ja maisemiin kävellen.
Vuonislahti edustaa biosfäärialueen ajatusta siitä, että luonto, kulttuuri ja paikalliset ihmiset muodostavat yhdessä elinvoimaisen kokonaisuuden. Kylässä vierailija pääsee kokemaan karjalaista elämäntapaa, paikallista kulttuuriperintöä ja aitoa vieraanvaraisuutta.
Paateri on kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti, ateljee ja tunnettu Paaterin kirkko. Puusta veistetyt yksityiskohdat, ainutlaatuinen taide ja ympäröivä luonto tekevät Paaterista yhden Pohjois-Karjalan vaikuttavimmista kulttuurikohteista.
Paaterin polku on tunnelmallinen retkeilyreitti, joka kulkee metsien, niittyjen ja järvimaisemien halki tarjoten mahdollisuuden tutustua alueen luontoon, historiaan ja karjalaiseen kulttuuriin samalla retkellä. Matkan varrella voi pysähtyä Koiraniemen tulipaikalle ihailemaan maisemia ja nauttimaan eväistä. Reitin päätepisteessä odottaa Paateri, jossa vierailija pääsee tutustumaan yhden Pohjois-Karjalan tunnetuimman taiteilijan elämäntyöhön.
Pielisen Lumo ry ylläpitää Vuonislahden elävää kulttuuritoimintaa ympäri vuoden. Tarjolla on muun muassa teatteria, konsertteja, vene-elämyksiä, tapahtumia sekä paikalliseen ruokakulttuuriin liittyviä kokemuksia. Toiminta tuo yhteen kyläläiset ja vierailijat sekä pitää karjalaiset perinteet elävänä osana Vuonislahden arkea.
Petkeljärven kansallispuisto kertoo tarinaa sekä jääkauden muovaamasta luonnosta että Pohjois-Karjalan rajaseudun historiasta. Kansallispuiston pitkät harjut, kirkkaat järvet ja mäntymetsät muodostavat maiseman, joka poikkeaa selvästi alueen laajoista suoalueista.
Alueella voi kulkea merkityillä retkeilyreiteillä, tutustua jääkauden synnyttämiin harjumuodostelmiin sekä vierailla jatkosodan aikaisilla juoksuhaudoilla. Luonto ja historia kulkevat Petkeljärvellä rinnakkain, mikä tekee kansallispuistosta kiinnostavan retkikohteen niin luonnosta kuin kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille.
Parppeinvaaran runokylä on karjalaisen kulttuurin sydän Ilomantsissa. Vaaramaisemien keskellä sijaitsevassa runokylässä heräävät eloon runolaulu, kanteleen sävelet, ortodoksiset perinteet ja karjalainen vieraanvaraisuus. Historialliset rakennukset, kiehtovat tarinat ja perinteiset maut tarjoavat ainutlaatuisen matkan Kalevalan ja rajakarjalaisen kulttuurin juurille.
Möhkön ruukki tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän teollista kulttuuriperintöä, sotahistoriaa ja pohjoiskarjalaista luontoa. Koitajoen rannalla sijaitsevalla ruukkialueella voit tutustua Suomen suurimpiin kuuluneen järvimalmiruukin tarinaan, historiallisiin rakennuksiin ja vehreisiin jokimaisemiin Suomen itäisimmässä kylässä.
Melontareitti johdattaa keskelle Ilomantsin erämaaluontoa, Petkeljärven kansallispuiston harjumaisemia, suojeltuja suoalueita ja satasaarista Koiteretta. Melonta tarjoaa yhden kestävimmistä tavoista tutustua alueen ainutlaatuiseen luontoon: vesiltä käsin kuljet hiljaisesti luonnon ehdoilla ja pääset kokemaan maisemat, linnuston ja erämaan läheltä niitä häiritsemättä. Reitin varrella avautuvat Koitajoen rauhat, kansallispuiston mäntykankaat sekä Koitereen laajat saaristomaisemat.
Kesonsuohon voi tutustua noin 1,1 kilometrin pituisen luontopolun kautta, joka johtaa lintutornille pitkospuita pitkin. Lintutornista avautuu näkymä suomaisemaan, ja alue on suosittu kohde erityisesti lintujen tarkkailijoiden keskuudessa keväällä ja alkukesällä.
Biosfäärialueella Kesonsuo edustaa Pohjois-Karjalan arvokasta suoluontoa ja luonnon monimuotoisuutta. Alue tarjoaa mahdollisuuden tutustua keidassuon ekosysteemiin sekä havainnoida linnustoa luonnon ehdoilla.
Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus ja Euroopan metsäpääkaupunki, jossa kaupunkielämä ja luonto kohtaavat.
Joensuun pitäjä Tuupovaara kuuluu Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen, ja kaupungista on helppo jatkaa matkaa biosfäärialueen muihin kohteisiin esimerkiksi Lieksan suuntaan.
Joensuun keskustan Taitokorttelissa voi puolestaan tutustua pohjoiskarjalaiseen käsityöosaamiseen ja hankkia paikallisia tuotteita. Pielisjoki, metsät ja lähiluonto tuovat alueen luonnon osaksi Joensuun kaupunkikuvaa ja tekevät kaupungista luontevan pysähdyspaikan matkalla biosfäärialueelle.
.png?width=1920&name=VK_botania_UkkoTorni_21%20(3).png)
Botania on ainutlaatuinen taidepuutarha, jossa luonto, taide ja ihmiset kohtaavat ympäri vuoden. Trooppinen puutarha, perhoset, näyttelyt ja tapahtumat tarjoavat elämyksiä kaikenikäisille sekä mahdollisuuden tutustua luonnon monimuotoisuuteen keskellä Joensuuta.
Lietsu Boutique Aparthotel tarjoaa majoitusta, jossa karjalainen kulttuuriperintö ja vastuullisuus ovat vahvasti läsnä. Hotellin tarinat, sisustus ja paikalliset maut johdattavat vierailijan tutustumaan Pohjois-Karjalan kulttuuriin jo majoittumisen aikana.
Lykynlampi on yksi Joensuun suosituimmista ulkoilualueista, jossa voi nauttia luonnosta ympäri vuoden. Alue tarjoaa mahdollisuuksia patikointiin, maastopyöräilyyn, frisbeegolfiin, hiihtoon sekä rentoutumiseen luonnon keskellä vain lyhyen matkan päässä kaupungista.
Vekaruksen esteetön luontoreitti tarjoaa upean luontoelämyksen tiiviissä paketissa. Noin 500 metrin mittainen reitti kulkee komeiden kuusikoiden keskellä ja ylittää pauhaavan Vekaruskosken sillan. Reitin varrella sijaitsevat esteetön kota, tulipaikka ja puucee. Pyörätuolilla liikkuville suositellaan avustajaa reitin jyrkempien osuuksien vuoksi.
Biosfäärialue on UNESCO:n tunnustama alue, jonka tehtävänä on edistää luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä kestävää kehitystä paikallisyhteisöjen aktiivisella osallistumisella. Biosfäärialueet ovat siis kestävän kehityksen oppimisalueita, joilla toteutetaan UNESCO:n Ihminen ja biosfääri (Man and the Biosphere) -ohjelmaa.
Ihminen ja Biosfääri eli Man and the Biosphere –ohjelma on UNESCO:n vuonna 1971 käynnistämä hallitustenvälinen tieteellinen ohjelma, joka pyrkii parantamaan ihmisten ja ympäristön välistä suhdetta. Ohjelma yhdistää luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet kestävän kehityksen edistämiseksi. Ohjelman tavoitteena on parantaa ihmisten elinoloja ja suojella sekä luonnollisia että hoidettuja ekosysteemejä. Biosfäärialueet ovat ohjelman toteuttamispaikkoja.
Pohjois-Karjalan biosfäärialueen maantieteellinen rajaus käsittää Lieksan, Ilomantsin ja Joensuun kaupungin Tuupovaaran kaupunginosan, mutta biosfäärialuetoimintaa on koko maakunnassa.