”Me tarjotaan sellaista, mikä menee ihmisen solutasolle”
Valtimolla sijaitseva Puukarin Pysäkki on vastuullisia matkailuelämyksiä tuottava majatalo, jonka sielussa kestävä kehitys on alusta lähtien ollut syvällä. Paikan ympäristövaikutukset on mietitty tarkkaan ja ympäröivän luonnon kuormittaminen on pyritty minimoimaan. Luomuruoka sekä oman pellon ja lähiluonnon raaka-aineet ovat keskiössä Puukarin Pysäkin keittiössä. Ekologisuus näkyy myös arjen pieninä tekoina, kuten ympäristöystävällisten pesuaineiden käytössä, kompostoinnissa ja jätteiden kierrätyksessä.
Anita ja Heikki Ovaskainen rakensivat majatalon alun perin luomutilansa yhteyteen vuosina 1990-1991. Anni Korhonen jatkoi vanhempiensa jalanjäljissä, kun vuonna 2012 tehtiin läpsystä vaihto – tilat, metsät, eläimet ja koneet vaihtoivat omistajaa nuoremmalle sukupolvelle. Anni on tunnettu välittömästä ja valoisasta persoonastaan. Hänen arvomaailmansa, visiot ja ideologia ovatkin tärkeässä osassa koko majatalon toiminnan kehittymisessä.
Puukarin Pysäkki on Suomen luomumatkailuyhdistyksen jäsen ja sillä on Sustainable Travel Finland -merkki.
Omaleimaisuutta karjalaisittain
Matkailuala tuli Anni Korhoselle tutuksi jo varhain, kun hän sisarustensa tavoin osallistui majatalon pyörittämiseen. Vaikka Anni muutti välissä pois Valtimolta ja opiskeli restonomiksi, palasi hän 29-vuotiaana takaisin lapsuusajan tuttuihin maisemiin ostaakseen vanhemmiltaan maat ja mannut.
– Koska oon kasvanut kestävän kehityksen ympäristössä, on mulle aina ollut itsestäänselvää, että maailmaa tulee hahmottaa kokonaisuutena. Juuri kokonaisuuden näkemisen taito on kestävyyden kulmakivi – on ymmärrettävä asiayhteydet, miten kaikki liittyy kaikkeen. Kukaan tai mikään ei pärjää ilman toista.
– Mun isä havainnollisti tätä aloittamalla jokaisen yritysesittelyn sanomalla, että meidän päätuote on paska. Tällä hän halusi viestiä, kuinka tärkeä asia komposti on majatalon ja ruuan kannalta – ilman sonnin ulostetta ei olisi pullaa pöydässä, tämä haluttiin tehdä asiakkaille selväksi, Anni muistelee virnistäen.
Omaleimaisuus on ollut alusta lähtien tärkeä arvo Puukarin Pysäkillä, vastuullisuuden ohella. Majatalon omistaja uskoo, että ihmiselle on tärkeää saada olla aito oma itsensä ilman rooleja. Siksi jokainen vieras kohdataan sellaisena kuin hän on.
– Karjalainen rikkaus on sisäsyntyinen välittömyys ottaa kaikenlaiset ihmiset ikään kuin syliin ja pitää heidät lähellä. Meillä käy vieraina paljon ulkomaalaisia ympäri maailmaa, sateenkaari-ihmisiä ja muita. En ole kokenut tarvetta korostaa avaramielisyyttä, koska Puukarin Pysäkille on aina ihminen kuin ihminen toivotettu tervetulleeksi, painottaa Anni.
Maakellari luonnon antimia pullollaan
Puukarin Pysäkillä panostetaan omavaraisuuteen. 25 hehtaarin luomupellosta kerätään ruista, josta emäntä leipoo perinteiset rukiiset leivät. Majatalosta puolestaan löytyy hyvä maakellari raaka-aineiden säilyttämiseen. Emäntä käsittelee itse lihat ja kerää luonnosta kaiken, mitä vain voi. Marjojen ja sienten osalta hän käy tarkkaa pohdintaa, kuinka niitä kaikkia saisi varastot täyteen.
– Mulla on jonkinlainen Veikko Huovinen -geeni sen suhteen, miten asioita varastoidaan pahan päivän varalle. Miun onkin pitänyt hankkia rutkasti tietoa, kokemusta ja käsityötaitoja, että pystyn hyödyntämään luonnon antimia ja saamaan ne vielä siihen lautaselle. Tämä on sitä luomuruokaa, mitä me vierailemme syötetään, Anni kertoo.
Puukarin pysäkillä omaleimaisuutta tuodaan esille myös entisaikojen tapaan valmistetun ruuan kautta. Leivinuunin jälkilämmöissä haudutettu ateria tarjoillaan kupeissa ja kapeissa, ja se jaetaan koko pöytäseurueen kesken. Vieraat eivät itse päätä sitä, mitä saavat syödäkseen. Tärkeää on yhdessä oleminen ja ruuan kunnioittaminen – aterian äärelle pysähdytään seurustelemaan ja herkuttelemaan. Aluksi emäntä avaa vieraille ruuan alkuperää, valmistustapaa ja sitä, miten ruoka saadaan pellosta tai metsästä lautaselle. Erilaiset sesongit näkyvät vahvasti pöydän antimissa.
– Koska annokset ovat runsaita, kysyvät tietoiset asiakkaat ruokahävikin perään – ei kai ruokaa mene hukkaan? Vastaan aina, että meillä on hyvä ruuan kierto, kolme lasta syö kyllä sen, mitä vierailta jää.
– Menin viime kesänä erään pariskunnan luokse ja huomasin heidän syöneen kaiken tarjoilemani ruuan. Heitin sitten huumorilla spontaanisti “ai kamala ette jättäneet lapsille mitään”. Vieraat menivät silminnähden paniikkiin ja pahoittelivat tapahtunutta. Ai miten mä olen kauhea, Anni naurahtaa.
Savusaunan uudestisynnyttävä vaikutus
Ennen koronan saapumista moni puhui muutosmatkailusta (transformative tourism) – ihmiset haluavat matkustaa muuttaakseen mieltään ja nähdäkseen uusia puolia elämästä.
– Täytyy sanoa, että tosi usein vieraat saavat meillä valaistumisen kokemuksia. Tätä on tapahtunut muun muassa ruuan, savusaunan ja luonnon kautta. Mulla on valtava voima käytettävissä ja se jos mikä motivoi. Saan antaa jotain spessua, mikä voi muuttaa isostikin toisen ihmisen elämää. Isot toimijat voivat tarjota näyttäviä puitteita, mutta me tarjotaan sellaista, mikä menee ihmisen solutasolle. Se on se meidän markkinarako, autenttiset kokemukset, Anni kuvailee.
– Rupesin viime joulukuussa pitämään yleistä savusaunaa kerran kuukaudessa. Ajatuksenani oli tarjota paikallisille ihmisille kokemuksia siitä, mitä annettavaa savusaunalla voi olla. Moni onkin käynyt läpi suorastaan uudestisyntymisiä ja valaistumisia! Tätä on hankala selittää, savusauna pitää vain itse kokea. Eräs amerikkalainen vieras totesikin, että jos kaikilla olisi mahdollisuus käydä savusaunassa, häviäisi maailmasta tarve käyttää suonensisäisiä huumeita. Niin syvä nautinto savusauna oli hänelle ollut.
Puukarin Pysäkin asiakkailta toivotaan sydämen ja sielun avoimuutta – vierailta halutaan, että he tulevat uteliain mielin ja antavat mahdollisuuden sille, mitä heille tarjotaan.
– Mun mielestä ei ole hyvä elää äärimmäisyyksissä. Parempi on etsiä tasapainoa elämäänsä. Näin voi muodostaa kestävän arvopohjan, johon nojata päätöksiä tehtäessä. Elämä ei ole mustavalkoista. Muutos lähtee aina sisältä, omasta halusta. Ja tähän muutokseen Puukarin Pysäkiltä voi hakea intoa ja inspiraatiota, Anni päättää.
– Puukarin Pysäkki on vastuullisia matkailuelämyksiä tuottava majatalo Valtimolla
– Anni Korhonen osti majatalon vanhemmiltaan vuonna 2012 ja jatkoi heidän ansiokasta työtään.
– Kulttuurinen vastuullisuus näkyy majatalossa esimerkiksi karjalaisuuden kunnioittamisessa. Anni on kantelisti ja pitää näin yllä vanhaa karjalaista ja kalevalaista kulttuuria.
– Puukarin Pysäkki on Suomen luomumatkailuyhdistyksen jäsen ja sillä on Sustainable Travel Finland -merkki.
– Majatalo on osa kansainvälistä We Speak Gay-yhteisöä, joka mm. edistää sateenkaariystävällistä matkailua.
