Pohjois-Karjala – Suomen itäisin maakunta

Pohjois-Karjala on aina ollut idän ja lännen kohtauspaikka. Nykyisin täältä on hyvät yhteydet Venäjälle, Laatokan Karjalaan ja tietysti siitäkin pidemmälle. Niiralan rajanylityspaikka Tohmajärvellä on Suomen kolmanneksi vilkkain: 1,6 miljoonaa kauttakulkua vuodessa. Venäjän suuret markkinat ovat lähellä, ja toisaalta itäturistit tuovat kasvua matkailun, kaupan ja palvelujen toimialoille.

Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat metsäbiotalous sekä uudet teknologia ja materiaalit ovat Pohjois-Karjalassa lähteneet nousuun Itä-Suomen yliopiston Joensuussa sijaitsevan vahvan tutkimustoiminnan perustalta. Perinteisiä vahvoja toimialoja ovat metsä-, metalli-, kaivannais- ja elintarviketeollisuus.

Pohjois-Karjalassa panostetaan ihmisen ja ympäristön hyvinvointiin. Pohjoiskarjalaisilla on jopa 36 prosenttia pienempi hiilijalanjälki kuin suomalaisilla keskimäärin. Maakunta on edelläkävijä uusiutuvan ja etenkin bioenergiankäytössä: uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankäytössä on 63 prosenttia, mikä on kansainvälisestikin korkeaa tasoa. Pohjois-Karjala on mallialue myös energiaomavaraisuudessa: noin 70 prosenttia käytetystä energiasta on tuotettu maakunnassa.

Pohjois-Karjalan kunnaille on ominaista ainutlaatuiset metsien peittämät vaaramaisemat, joiden lomassa polveilevat runsaat järvet ja joet.  Yksi Suomen tunnetuimmista kansallismaisemista on Lieksassa Pielisen rannalla sijaitseva Koli jylhine vaaroineen. Pohjois-Karjalassa neljä vuodenaikaa rytmittyvät selkeästi, ja runsaslumisesta talvesta voi nauttia takuuvarmasti joka vuosi.