Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK

Konsertti su 15.7. Lieksan TalliGalleriassa

Ortodoksista ajattelua ja oopperaa

Heikki Hattunen, tenori Ville Hautakangas, piano su 15.7. klo 18 Lieksa, TalliGalleria (Timitran Linnan pihapiiri) (Pielinen Soi! -festivaali, 15e) säv. mm. Bashmakov, Mirolybov, Merikanto, Tšaikovski, Janne Salmenkangas (kantaesitys) san. mm. Puškin, arkkipiispa Leo, Ari Koponen

FaceBook: https://www.facebook.com/events/205696853560830/

Ohjelmistosta

Konsertin ohjelmistolle rungon muodostavat laulut, joilla on säveltäjän, sanoittajan tai tekstin kautta yhteys ortodoksiseen kirkkoon. Janne Salmenkankaan kantaesityksen ja Leonid Bashmakovin lauluja esiintyjät ovat itse tilanneet. Salmenkankaan teksti on valittu Valamon kunniaksi luostarin vuosijuhlan, Kristuksen kirkastumisen jumalanpalvelusteksteistä. Bashmakovin lauluihin tekstit on kirjoittanut Ari Koponen. Hän viimeistelee väitöskirjaansa ortodoksisesta teologiasta, ja työskentelee päätoimittajana Paimen-Sanomat -lehdessä.

Runot kuuluvat julkaisemattomaan Paastohuokaukset-kokoelmaan, jonka hän on kirjoittanut Valamossa 2002–2004. Arkkipiispa Leo on laatinut viime vuonna Merikannon Reppurin lauluun sanat, jotka ovat aitoa karjalan kieltä. Häntä on aiemmin karjalankielen ystävänä häirinnyt, että laulun alkuperäissanat imitoivat karjalaa, mutta eivät sitä oikeasti ole. Leonid Bashmakov ja Peter Mirolybov ovat tunnettuja ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjinä, ja nyt haluamme tuoda esiin heidän kamarimusiikkiaan, joka näyttää heidät säveltäjinä hieman toisenlaisessa valossa. Mirolybovilta on mukana myös pianopreludeja. Ooppera-aarioitakaan ei ole unohdettu.

Lieksan konsertissa on mukana lisäksi Toivo Kuulan eteläpohjalaisia kansanlauluja, sekä Juhana Mattilan Heikki Hattuselle omistama Aamulaulu Eino Leinon tekstiin. Säveltäjistä Janne Salmenkangas (1984-) toimii Tampereella Harjun seurakunnan kanttorina ja opiskelee sävellystä Tampereen Musiikki-akatemiassa (TAMK) Paavo Korpijaakon johdolla. Hän on FM Jyväskylän yliopistosta (musiikkikasvatus) ja MuM Sibelius-Akatemian Kuopion osastolta (kirkkomusiikki).

Leonid Bashmakov (1927–2016) syntyi Terijoella, työskenteli teatterikapellimestarina, Tampereen Konservatorion lehtorina ja lopulta rehtorina. Hän sävelsi paljon soitinmusiikkia: mm. sinfonioita, konserttoja ja baletin. Bashmakovin kirkkomusiikkituotanto on laaja, ja se on merkittävimmällä tavalla muovannut Suomen ortodoksisen kirkon laulukulttuuria. Nyt haluamme esitellä häntä ortodokseille myös taidemusiikin säveltäjänä.

Peter Mirolybovkin (1918–2004) oli syntyisin Terijoelta. Hän johti siellä kirkkokuoroa, sekä myöhemmin Pyhän Kolminaisuuden kirkon ja Uspenskin katedraalin kuoroja, Helsingissä. Hän johti myös muita kuoroja, Kippari-kvartettia, orkestereita, sekä Helsingin Balalaikaorkesteria. Hän sävelsi nimellä Pekka Mirola mm. elokuvamusiikkia. Ortodoksisen kirkkomusiikin sovittajana ja säveltäjänä hän oli merkittävä.

Esiintyjistä

Heikki Hattusen (1984–) oopperarooleja ovat mm. Tito (Mozart: La clemenza di Tito), Lenski (Tšaikovski: Jevgeni Onegin) ja Flute (Britten: Kesäyön unelma). Savonlinnan oopperajuhlilla hän on esiintynyt solistikvartetissa ja kuorossa. Syyskuussa on luvassa debyytti Kansallisoopperassa Iiro Rantalan Pikaparantolassa (myös Kuopio 1.11.). Hänet palkittiin kolmantena Kangasniemen laulukilpailussa 2016.

Hattunen on laulanut niin läntistä kuin ortodoksistakin kirkkomusiikkia. Kesäkuussa hän hyppäsi viikon varoituksella Rossinin Stabat Materin solistiksi. Klaus Mäkelä johti Tapiola Sinfoniettaa Urkuyö ja aaria -festivaalin konsertissa, jonka YLE radioi. Marraskuussa on luvassa Ivan Moodyn Passion and Resurrection (Kuopio, Joensuu, Valamo).

Hattunen on valmistunut Joensuusta teologian maisteriksi (ortodoksisen kanttorin koulutus), ja on töissä Tampereen ort. srk:ssa. Arkkipiispa Leo on vihkinyt hänet laulajaksi. Hattunen viimeistelee laulun maisteriopintoja Sibelius-Akatemiassa Petteri Salomaan johdolla. Hattusella on lämmin suhde jokaiseen konserttipaikkaan. Valamon luostarissa hän on ollut kanttorikeikoilla ja talkoissa, esiintynyt eri kuorojen kanssa, ja käynyt kanttorien koulutuspäivillä. Hän on laulanut Savonlinnan oopperajuhlilla solistikvartetissa, oopperapäivän avauksessa ja kuorossa kolme kesää.

Nuoruutensa hän on asunut Lieksassa, Timitran Linnan pihapiirissä. Silloin se oli vielä kokonaan Rajavartiolaitoksen aluetta. Hän on Lieksan Nuorisopuhallinorkesterin ja musiikkiopiston kasvatti, soitti nuorena saksofonia. Hän myös kirjoitti ylioppilaaksi Lieksan lukiosta 2003.

Ville Hautakangas (1978–) soittaa pianoa Tampere Filharmoniassa, TampereRaw-nykymusiikkiyhtyeessä, ja opettaa pianonsoittoa sekä säestää Tampereen musiikkiakatemialla. Hautakangas palkittiin toisella palkinnolla Leevi Madetoja -pianokilpailussa vuonna 2000. Hän valmistui Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta 2003, ja suoritti pianonsoiton A-kurssitutkinnon vuonna 2005 opettajinaan Martti Rautio ja Lauri Väinmaa. Hän on opiskellut myös Berliinissä Hochschule für Musik "Hanns Eisler" -korkeakoulussa.