Select language
  • Muistilista on tyhjä. Lisää kohteita ja sisältöjä muistlistalle painamalla "Lisää muistilistalle".

    Pinta-ala m2
    Makuuhuoneita kpl
    Nunc bibendum erat diam, non vulputate magna aliquam fermentum.
    5+2 henk
    Varaa
    999,99 €

vanha kauppala 1920.jpg

Tapio 27.3.1878

Kirje Pielisen rannoilta Maaliskuulla, 1878.

"...Nyt kauppa alkoi wedellä kun "wenemiestä" ja tawarain saanti alkoi tulla hankalaksi hewoswoimin, airowenhein. Tarwe pakoitti uusiin hommiin. Täytyi saada kulku neuwoja parempia, mukawampia. Honkain säästö koottiin kasaan usiamman toimesta ja ostettiin höyryhewonen jonka nimi wesitiensä nimellä oli "Pielinen". Siitä on jo 5-6 wuotta kun kuultiin kaikkein kauhuksi olewan tulossa wenhe, jossa ei ole airoja eikä purjeita. Se tulikin, kaukana ulapalla terwehti se salon ukkojansa niin hiton kimakalla äänellänsä että korwat soiwat. Tämä nyt koki hinata kesät kaiket tawaraa kaikellaista. Ja wieläpä jos kenen halutti päästä käsiänsä waiwaamatta siirtyä toiseen paikkaan missä se kulki, sai senki täytetyksi. Sen arwaa sanomattakin, mikä into ja nerollisuus kaupalle awaantui."

Höyryalusten myötä teollisuus ja matkailu piristyivät vähäksi aikaa niin, että nimimerkki Wihuri saa syyn jatkaa: "Nyt näkee komioita kyliä kauppaloineen, puhtaasti waatetettuja ihmisiä, kuulee kulkuisten kilinää rattaiden rallatusta ettet tahdo saada selvää oletkos Londossa wai Pietarissa."

satama vesitaso 1924.jpg

Pohjois-Karjala 26.7.1904

Nurmeksen pakinoita.

Raittiusasia ja salakapakoiminen, nämät kaksi niin toisilleen vastakkaista seikkaa, ovat meillä yhä wielä päiwän polttawimpina kysymyksinä. Raittiusasian puolella luonnollisesti owat, muutamia harwoja poikkeuksia lukuunottamatta, ainoastaan harwalukuiset seuran jäsenet, kun sitä wastoin salakapakoitsijoita lämminsyvämmisesti kannattaa ja waalii Nurmeksen ylimysluokan enemmistö. Raittiusmielisten pakottamina wiranomaiset owat haastaneet muutamia salakapakoitsijoita oikeuteen, mutta haasteesta huolimatta tuntuu tuota roskaista liikettä yhä wielä harjoitettavan. Niinpä t. k. 7 päivänäkin höyrylaiwa ”Seuran” ollessa täkäläisesä laiturissa juopuneita hoiperteli laiturin ja kauppalan wälillä. Mutta kun illalla sulettiin laiwan ovet ja janoisia yhä wieläkin janotti, niin mikäs muu neuwoksi kuin ikkunain kautta yrittämään sisään. Urhoollisesti pommittivat sankarimme laiwapahaista kerskuen, että sakkoja ei makseta ikkunain särkemisestä. Ja häwytöntähän olisikin laiwan puolesta asettaa miehet edeswastuuseen, sillä eihän tämä muuta ollut kuin sato heidän omasta kylwöstään. Mutta ihme ja kumma, miksi ei wiranomaisilla ole mitään tekemistä tällaisten juttujen kanssa? Kai ei se oikeastaan mitään ihmekään ole sille, joka lähemmin tuntee täkäläisiä oloja. –Luullakseni joka paikassa muualla Suomessa edes sen werran kunnioitetaan lakia ja isien wanhoja tapoja, että sunnuntaina edes pidetään oluttehtaat suljettuna.

Mutta täällä Nurmeksessa tapahtuu se julkeus, että kesäkuun 19 p:nä armon wuonna 1904, juuri samaan aikaan, kun kirkon kellot kutsuiwat ihmisiä herran huoneeseen, oluttehtaalta kuletettiin olutta ja portteria laiwaan. Jos wielä sanoisin kenen renki ja hewonen oliwat kulettamassa, ni

in warmaan useimmat lukijoista saisiwat halwauskohtauksen, siis olkoon se muille salaisuutena, nurmekselaiset sen kyllä tietäwät. Mutta siltä se tuntuukin, että täällä kuljetaan wastakkaiseen suuntaa kuin muualla, ainakin muutamissa kohdin. Täällä esim. siwistynyt mies, johon muut owat tottuneet kunnioituksella katsahtamaan ikään kuin johonkin puolijumalaan, ihmettelee, että se ja sekin, jota hän on ennen pitänyt kunnon miehenä on ryhtynyt raittiusseuraan. Todellakin ihmettelyä ansaitsewa seikka!

Sitten minä suosittelin herroille wiranomaisille wälipalaksi meillä ja muualla, mallajuoma-asetuksen 25 pykälää vuodelta 1883. Siinähän on päiwän selwästi sanottu, että kaikki juomatehtaan tapaan walmistetut mallasjuomat owat luwatonta kauppatavaraa. Mutta siitä huolimatta myydään useista paikoin meidän hywässä kylässämme olutehtaan  jääkellarikaljaa, josta asiantuntijat owat antaneet sen lausunnon, että se pikkaisen ”tukkaan” menee. Sietäisipä tämäkin asia wiranomaisten puolelta toimintaa ja pikaista korjausta, sillä ainakin muutamista täällä käyvistä laiwoista on todistettawasti myyty olutta jääkellarikaljan nimessä. Sen kyllä jo kauppalamme raittiusmieliset owat saaneet oppia tuntemaan, että heillä ei ole paljon odotettawissa niiltä, joiden tehtäwä ja welwollisuus olisi tukea ja puolustaa asiamme niillä laeilla, joita jo on onnistuttu saamaan juomapaheen poistamiseksi, mutta jotain heiltä kuitenkin ollaan oikeutetut waati

maan, ja niinpä rohkenen pyytää armoisia herroja keskustelemaan mainitusta pykälästä omantunnon kanssa.

Kauppalan talon kiwijalka on nyt jo kokonaan walmiina, ja jos wain tulee tulee sen kukaan kuin perustus, niin aiwan warmaan saamme siitä itsellemme upean kodin, jonka awarista suojista wielä tullaan monesti pohtimaan kauppalamma elinkysymyksiä. Suotawana wain olisi, että uuden kokoushuoneen mukana saataisiin uusi pikkumaisuuksista wapaa mielikin ja annettaisi tasa-arwoisuus niillekin, jotka siellä tulewat wain yhden waiw

aisen aanensä laskemaan waakalaudalle, eikä enään niin halweksivasti kohautetaisi olkapäitä tai käännettäisi selkää, kun niitä tämänkin wuotisissa kokouksissa on ollut tilaisuudessa näkemään. –Yhteiskoulun rakennushommat myöskin jo owat hywällä alulla. Wiikkokausia siellä jo on hiellä ja wäellä aherrettu raatamassa. Kunpa wain wastainen nuoriso, joka siinä opin ahjossa tulee nauttimaan tiedon kultamuruja, muistaisi ensimmäisen kiitollisuutensa antaa niille. jotka nyt oppilaitosta walmistaissa kantawat päiwän kuorman ja helteen.

Kylpylaitoksellamme on jo parin wiikon ajan ollut kerrassaan wilkasta elämää. Kylpyvieraita on enemmän kuin koskaan ennen ja luultawwasti he tulewat hyvinkin tyytywäisinä täältä lähtemään, sillä paitsi Lätsän kuulua sawea, jolla on taatusti erinomaiset waikutukset, on kylpylaitoksemme nykyisen omistajansa aikana saanut kokonaan uuden alun. Mieluistapa siellä onkin kylwystä noustua istahtaa hetkeksi werannalle ihailemaan kesäistä luontoa, joka juuri kylpylaitoksen ympäristössä onkin satumaista. Siis kannattaa tosiaankin muutamaksi wiikoksi vieraiden tänne pistäytyä rypemään tuohon ihmeitä tekewään Lätsään, ja kun siitä noustua joutuu taitawien hierojien käsiin, niin kyllä warmaan reumatismi lähtee, jos ei se waan wielä ole ehtinyt ruumista auttamattomasti runtelemaan. Sinne sitä minultakin reumatismi katosi kuin tuhka tuulee kylwyistä, joten kokemuksen perusteella woin kylpylaitostamme lämpimimmin suositella potewalle yleisölle.

Koli on kansallismaisema, kansallispuisto, matkailualue, laskettelu- ja hiihtokohde, eteläisen Suomen korkein kohta, geologinen nähtävyys, suomalaisen kulttuurin keskittymä. Koli.fi -sivusto kertoo alueen palveluista, tarjonnasta ja tapahtumista.
Tutustu
VisitKarelia.ru on VisitKarelia.fi:n sisarsivusto. VisitKarelia.ru tarjoaa koko Venäjän Karjalan matkailutarjonnan ulottuvillesi kaikessa kauneudessaan ja kaikkine mahdollisuuksineen.
Tutustu