Select language
  • Muistilista on tyhjä. Lisää kohteita ja sisältöjä muistlistalle painamalla "Lisää muistilistalle".

    Pinta-ala m2
    Makuuhuoneita kpl
    Nunc bibendum erat diam, non vulputate magna aliquam fermentum.
    5+2 henk
    Varaa
    999,99 €

Uskonto


Suomessa kristinuskon vaikutus voimistui 1000-luvulla, kun Novgorodin suunnasta levisi ortodoksinen ja lännestä puolestaan katolinen uskonto.

Ortodoksisuus

Pohjois-Karjala on vanhastaan ollut ortodoksisen uskon pääaluetta, vaikkakin 1600-luvun lopulla luterilaisten lukumäärä maakunnassa lisääntyi. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen Pohjois-Karjalan ortodoksinen kuva vahvistui. Ortodoksisen kirkkokunnan jälleenrakennusohjelman mukaisesti rakennettiin kirkkoja ja rukoushuoneista. Eri vuosikymmenten tyypilliset arkkitehtoniset piirteet ovat maakunnassa selvästi nähtävissä.

Sotien jälkeen muodissa olivat standardimaiset, luterilaista kirkkoarkkitehtuuria muistuttavat ratkaisut. 1970-luvulla palattiin karjalaiseen pyöröhirsiarkkitehtuuriin ja 1990-luvulla bysanttilaiseen tyyliin. Pyhättöihin voi tutustua Joensuun ja Ilomantsin ohella myös mm. Lieksassa, Polvijärvellä, Kiteellä, Nurmeksessa ja Valtimolla.

Praasniekkaperinnettä elvytettiin 1960-luvulla esim. Ilomantsissa, jossa sijaitsee Suomen vanhin toimiva ortodoksinen seurakunta. Sen alueelta, Hattuvaarasta löytyy Suomen vanhin käytössä oleva tsasouna, apostolien Pietarin ja Paavalin muistolle pyhitetty rukoushuone, joka on rakennettu vuosina 1796–1844.

Uudempaa arkkitehtuuria edustaa Pyhäselässä, Honkavaaran perinnepihan läheisyydessä sijaitseva Sinisen tien tsasouna (2001), jonka hirsirunko on veistetty käsityönä paksuista Siperiasta tuoduista männyistä. Joensuun ortodoksisen seurakunnan pyhäköiden esitteen löydät tästä.

Ortodoksinen kulttuurikeskus, Joensuu

Kulttuurikeskuksessa on pysyvinä näyttelyinä ortodoksisesta kirkkovuodesta ja sakraaliesineistä kertova näyttely sekä Pentti Oksasen maalaamia teoksia Suomen ortodoksisista kirkoista, tsasounista ja rukoushuoneista. Kulttuurikeskuksessa toimii myös ravintola Elias, ortodoksinen matkatoimisto Luostarimatkat, Karjalan Kielen Seura sekä useita ortodoksisia järjestöjä.

Joensuun ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko, Joensuu

Kirkon on suunnitellut vuonna 1887 arkkitehti G.F. Karpov. Sen suuri, ristiinnaulitun kuvaa esittävä ikoni on saatu 1920-luvulla Pietarista. Arvokkain osa, ikonostaasi, on maalattu Pyhän Aleksanteri Nevskin Lavrassa, Pietarissa.

Ilomantsin pyhän Elian kirkko, Ilomantsi

Ilomantsin kaikki ortodoksiset kirkot on pyhitetty profeetta Eliaalle. Pyhän Eliaan nimikkoikonit ovat nähtävillä sekä kirkon ikonostaasissa että kirkkosalissa. Nykyinen kirkko on valmistunut 1891, ja sen on suunnitellut arkkitehti Dimitrif Sadonikov. Pyhän Eliaan muistopäivänä, 19. heinäkuuta, kokoontuvat seurakuntalaiset juhlimaan Iljan praasniekkaa.

Pörtsämön erämaakalmisto, Tuupovaaran Öllölä

Pörtsämön erämaakalmisto on oiva tutustumiskohde ortodoksiseen hautauskulttuuriin. Pörtsämön rauhassa lepää mm. Laatokan Karjalan tunnettu runonlaulaja Petri (Pedri) Shemeikka, jonka haudan äärelle kokoonnutaan kesäisin Öllöllässä järjestettävien Pedri Shemeikan –päivien yhteydessä. Ikimuistoisia kalmistoja on mm. Ilomantsin Pyhän Eliaan kirkon läheisyydessä sijaitseva Kokonniemen ikiaikainen kalmisto.

Harrastemuseo Käspaikka, Joensuu

Idyllisessä pihapiirissä sijaitsevassa harrastemuseossa on esillä Airi Läylösen maalaamia ikoneita ja silkkikirjontatöitä, Esko Läylösen maalaamia ikoneita ja kirjomia käspaikkoja sekä runsas kokoelma slaavilaista käsityötaidetta.

Luterilaisuus

Stolbovan rauha (1617) jälkeen Pohjois-Karjalan liitettiin Ruotsin vallan alaisuuteen. Luterilaisia seurakuntia perustettiin 1630-luvulla Liperiin ja Kiteelle. Luterilaisten lukumäärän lisääntyessä laajoja seurakuntia jaettiin, ja 1600-luvun lopussa luterilaiset seurakunnat toimivat Liperin ja Kiteen lisäksi Lieksassa, Tohmajärvellä, Ilomantsissa ja Oravilahdessa (nyk. Rääkkylä). Seurakuntien perustamisen myötä rakennettiin myös puisia kirkkoja, joiden rakentamista edistivät mm. metsävarojen runsaus ja puurakentamisen taito. Tohmajärven ja Kiihtelysvaaran ohella puisia kirkkoja on myös Ilomantsissa, Enossa, Rääkkylässä, Juuassa ja Valtimolla.

Maakunnan vanhin säilynyt puinen kirkko sijaitsee Tohmajärvellä. Vuonna 1756 vihityn kirkon rakensi sortavalalainen Eskil Collenius. Tohmajärven kirkko edustaa aikakauttaan myös siinä, että lattian alle haudattiin mm. papistoa ja heidän perheenjäseniään.

Maakunnan toiseksi vanhin kirkko sijaitsee Kiihtelysvaarassa. Se on rakennettu vuosina 1769–70, ja sitä on sanottu ”Suomen kauneimmaksi puukirkoksi”. Myös Kiihtelysvaaran kirkon lattian alta löytyy hautoja.  Vanhoja puukirkkoja löytyy myös Juuasta, Ilomatsista, Enosta, Polvijärveltä ja Kontiolahdesta. Suomen ainoaan pystyhirsikirkkoon (1895) voi tutustua Joensuun Utrassa.

Maakunnan ensimmäinen tiilikirkko rakennettiin Liperiin vuonna 1858. Muita kivikirkkoja löytyy Kiteeltä, Joensuusta, Nurmeksesta, Outokummusta, Pyhäselästä ja Tohmajärveltä. Tulipalot ovat tuhonneet useita puukirkkoja niin Ilomantsissa kuin Lieksassakin. Elokuussa 1828 salama poltti Lieksan kirkon kellotapuleineen, ja myös seuraava, C.E. Engelin suunnittelema kirkko (1838) tuhoutui 1979 raivonneessa tulipalossa. Uuden kivikirkon (1982) ovat suunnitelleet arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä. Siinä yhdistyvät vanhan kirkon tunnelma ja moderni arkkitehtuuri. Kirkkoarkkitehtuurissakin on näkyvissä kunkin aikakauden tyylivirtaukset. Nykyään kirkkoarkkitehtuurissa otetaan huomioon seurakunnan toiminnalliset tarpeet. Joensuun nuorin, seurakuntakeskustyyppinen kirkko sijaitsee Noljakassa (1997).

Lieksan suosituin käyntikohde on kuvanveistäjä Eva Ryynäsen (1915-2001) ateljeekoti ja hänen suurin työnsä, ainutlaatuinen Paaterin kirkko, joka valmistui kesällä 1991. Ryynäsen työt ovat vain muutamaa lukuun ottamatta syntyneet yhdestä suuresta männystä. Hänen noin 500 teoksessaan aiheina ovat usein olleet eläimet, lapset ja maaseudun ihmisen askareet. Lisäksi hän on tehnyt useita kirkkoveistoksia aiheina enkelit ja Maria. 

Koli on kansallismaisema, kansallispuisto, matkailualue, laskettelu- ja hiihtokohde, eteläisen Suomen korkein kohta, geologinen nähtävyys, suomalaisen kulttuurin keskittymä. Koli.fi -sivusto kertoo alueen palveluista, tarjonnasta ja tapahtumista.
Tutustu
VisitKarelia.ru on VisitKarelia.fi:n sisarsivusto. VisitKarelia.ru tarjoaa koko Venäjän Karjalan matkailutarjonnan ulottuvillesi kaikessa kauneudessaan ja kaikkine mahdollisuuksineen.
Tutustu