Select language
  • Muistilista on tyhjä. Lisää kohteita ja sisältöjä muistlistalle painamalla "Lisää muistilistalle".

    Pinta-ala m2
    Makuuhuoneita kpl
    Nunc bibendum erat diam, non vulputate magna aliquam fermentum.
    5+2 henk
    Varaa
    999,99 €

Liikennehistoria


Vielä 1650-luvulla parhaita kulkureittejä Pohjois-Karjalassa olivat vesistöt ja talvitiet. Tuolloin maakunnassa ei ollut yhtään kesäisin kuljettavaa maantietä. Tieverkostoa alettiin rakentaa 1700-luvun aikana: Kuopio-Tohmajärvi postitie avattiin 1781. Teiden lukumäärän lisääntyessä rakennettiin jokien ylittämiseen siltoja. Vanhoja puusiltoja ei maakunnassa ole juurikaan säilynyt. Muutamia kivisiltoja on jäljellä, kuten Koskenkorvan silta (1903) Juuan Vuokossa ja Siikakosken siltojen (1870) jäännökset Liperin Komperossa.

Nils Ludvig Arppe (1803-61) oli vahva kehittäjäpersoona ja oli aikansa vesiliikenteen uudistaja. Hän rakensi Puhoksessa, Kiteellä Suomen ensimmäisen höyrylaivan, Ilmarisen (1833). Höyryvoiman käyttöönotto merkitsi vesistöliikenteessä vallankumousta.  Arppe rakensi myös Pielisjoen ja samalla maamme ensimmäisen kanavasulun Joensuun Utraan. Virallinen päätös Pielisjoen perkauksesta ja kanavoinnista tehtiin vuonna 1874, ja viisi vuotta myöhemmin otettiin käyttöön vesitie, jossa 60 km:n matkalla oli seitsemän puusulkua ja kaksi kalliosulkua. Myöhemmin puusulut muutettiin kivisuluiksi. Esimerkiksi, Jakokosken museokanavan kivisulut valmistuivat 1907. Jakokosken kanavamuseon lisäksi Pielisjoen kanaviin voi tutustua Kaltimon vanhan kanavan alueella Enossa.

Lossiliikenne on saanut väistyä monin paikoin siltarakentamisen tieltä niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa. Kuitenkin maakunnassa liikennöi vielä kaksi lossia. Pienimuotoiselle, n. 400 metrin ”risteilylle” pääsee ylittämällä paikalliset vesistöt Arvinsalmen lossilla Rääkkylässä ja Hirvisalmen lossilla Juuassa.

1800-luvun lopulla liikenneyhteydet Itä-Suomessa paranivat, kun Imatralta matkattiin junalla Viipuriin 1892, seuraavana vuonna Sortavalaan ja sieltä edelleen Joensuuhun vuonna 1894. Koko Karjala oli yhdistynyt liikenteellisesti, kun Joensuusta avattiin ratayhteys Lieksaan ja Nurmekseen. Radan lisäksi rakennettiin kymmeniä asemarakennuksia ja ratavartijoiden asuntoja. Muutamia rautatieasema-alueista on suojeltu, kuten Joensuussa, Uimaharjussa, Viinijärvellä ja Nurmeksessa. Suomessa raideleveys on lähellä Venäjän raideleveyttä, ja se eroaa useimmissa Länsi-Euroopan maissa käytössä olevasta raideleveydestä.

Ensimmäiset autot tuotiin Suomeen vuonna 1900 – sata vuotta myöhemmin niitä oli lähes kolme miljoonaa. Liperin Ylämyllyltä löytyy kaksi automuseota. Pohjois-Karjalan Automuseo on perustettu vuonna 1979, ja sen vanhin auto on vuodelta 1912.
Myllyn vanhat autot -museossa voi ihailla erilaisia kulkupelejä.  Näyttelyssä on yli 200 ajoneuvoa, joista suurin osa on henkilö-autoja, lisäksi on myös moottoripyöriä, traktoreita ja kuorma-autoja. Tutustua kannattaa myös mittavaan pienoismallikokoelmaan.

Koli on kansallismaisema, kansallispuisto, matkailualue, laskettelu- ja hiihtokohde, eteläisen Suomen korkein kohta, geologinen nähtävyys, suomalaisen kulttuurin keskittymä. Koli.fi -sivusto kertoo alueen palveluista, tarjonnasta ja tapahtumista.
Tutustu
VisitKarelia.ru on VisitKarelia.fi:n sisarsivusto. VisitKarelia.ru tarjoaa koko Venäjän Karjalan matkailutarjonnan ulottuvillesi kaikessa kauneudessaan ja kaikkine mahdollisuuksineen.
Tutustu