Select language
  • Muistilista on tyhjä. Lisää kohteita ja sisältöjä muistlistalle painamalla "Lisää muistilistalle".

    Pinta-ala m2
    Makuuhuoneita kpl
    Nunc bibendum erat diam, non vulputate magna aliquam fermentum.
    5+2 henk
    Varaa
    999,99 €

Elinkeinohistoria


Pohjoiskarjalaiset talonpojat kytkettiin 1600-luvulla rahatalouteen tervanpolton kautta. Kun tervanpoltto ei enää 1700-luvulla kannattanut, huomattiin metsien arvo ja perustettiin sahoja vesistöjen ääreen.  Maakunnassa toimi useita sahoja, kuten Puhoksessa Kiteellä, Tohmajärvellä, Joensuun Utrassa, Hasaniemessä ja Penttilässä. Hasaniemessä sijaitseva saha oli maakunnan ensimmäinen höyrysaha.

Puutavarakuljetukset hoidettiin pääasiassa vesikuljetuksina. Kanavaliikenteen huiput osuivat Pielisjoelle 1890-luvulle ja 1900-luvun alkuun. Uittojokina tunnettiin erityisesti Pielisjoki ja Koitajoki, jossa on kuvattu myös kaksi uittoaiheista suomalaista elokuvaa, Tukkijoella (1951) ja Kuningasjätkä (1998). Pielisjoen yhteisuiton yksi toimipiste oli Utran kanavan yläpuolella sijainnut Ristisaaren niputuspaikka Kontiolahden Lehmossa. Maakunnan vahvasta uittoperinteestä muistuttaa Joensuun Ilosaaressa sijaitseva muistomerkki ”Ruuhkanpurkajat”.  Uittoperinnettä on esillä myös Pielisen museossa Lieksassa, ja sitä edustavat myös kokous- ja juhlakäytössä oleva Utran uittotupa Joensuussa ja kesäisin kahvila- ja ruokailupalveluja tarjoava Savottakahvila Manta Ilomantsissa.

1900-luvun aikana maakunnan teollistumista ovat vauhdittaneet maaperästä löytyneet mineraali- ja kiviesiintymät. Merkittävän teollisuudenhaara oli raudanjalostus.  Masuuni toimi Värtsilässä, jossa tarvittava järvimalmi sulatettiin takkiraudaksi mm. Möhkön ruukkialueella Ilomantsissa. Ruukki toimi vuosina 1849-1907, ja parhaimmillaan se työllisti n. 2000 henkilöä. Ruukilla oli oma tiilitehdas, saha ja mylly. Lisäksi tehdas piti yllä myös kauppaa, koulua, kirjastoa ja lukusalia.

Juuan Nunnalahdessa on esillä geologinen erikoisuus: vuolukivi. Magnesiittipitoista kiviainesta jäi mannerlaattojen puristuksiin mantereiden etsiessä muotoaan kaksi miljardia vuotta sitten. Kymmenien miljoonien vuosien aikana ankarassa paineessa ja kuumuudessa kiviaines sitkistyi helposti työstettäväksi vuolukiveksi. Vuolukiven historiaan ja vuolukivisiin tuotteisiin voi tutustua Juuan Nunnanlahdessa toimivassa Tulikiven Kivikylässä ja Suomen Kivikeskuksessa.

Pohjois-Karjala oli vielä sotien jälkeen maa- ja metsätalousvaltainen maakunta. Laajat peltoaukeat, hyvälaatuinen viljelysmaa ja maatalouskoulu toivat Liperille suuren leipäpitäjän maineen. Liperissä onkin kaksi ulkomuseoaluetta, jossa on esillä mm. maaseutuyhteisöön liittyviä rakennuksia sekä maanviljelyyn ja karjanhoitoon liittyviä työvälineitä.

Vanha kaivos ja Outokummun kaivosmuseo valaisevat nykyaikaisen kaivosteollisuuden alkua ja kehitystä. Kaivostoiminta käynnistyi Outokummussa 1910 ja taajama kasvoi teollisuuden myötä. Kaivostoiminta aloitettiin ns. vanhan kaivoksen alueella, jonne on jätetty osa vanhaa kaivoskuilua ja rakennuksia. Vanhalla kaivoksella toiminta hiipui 1970-luvulla. Nykyisin museotunnelin aidot olosuhteet, Kaivosmuseon kiehtovat näyttelyt ja vanhat kaivosmiljöön rakennukset vievät matkailijat keskelle kaivoshistoriaa ja kaivosmiehen arkipäivää.

Vesivoiman valjastamisesta sähkötuottamiseen saa oivan kuvan
Saarion voimalaitosmuseolla Tohmajärvellä. Toisen maailmansodan jälkeen tarvittiin Suomessa yhä enemmän sähköä. Sähköntuotannon turvaamiseksi valjastettiin maakunnassa useita koskia muun Suomen tavoin. Esimerkiksi, Ala-Koitajoen virtaus ohjattiin Pamilon tunnelivoimalaan (1955). Pamilon putouskorkeus on huikeat 49 metriä, ja itse voimalaitosrakennus on arkkitehti Alvar Aallon käsialaa. Kaltimo, Pamilo, Kuurna (Pielisjoki), Puntarikoski ja useat pienemmät voimalaitokset mm. Jänisjoessa tuottivat sähköä alueelliseen ja myös valtakunnalliseen sähköverkkoon.

 

Koli on kansallismaisema, kansallispuisto, matkailualue, laskettelu- ja hiihtokohde, eteläisen Suomen korkein kohta, geologinen nähtävyys, suomalaisen kulttuurin keskittymä. Koli.fi -sivusto kertoo alueen palveluista, tarjonnasta ja tapahtumista.
Tutustu
VisitKarelia.ru on VisitKarelia.fi:n sisarsivusto. VisitKarelia.ru tarjoaa koko Venäjän Karjalan matkailutarjonnan ulottuvillesi kaikessa kauneudessaan ja kaikkine mahdollisuuksineen.
Tutustu