"Kuu paistaa heleästi, kuollut ajaa keveästi, etkö kultani jo pelkää?"
Vanhan kansan suurta huvitusta oli kertoa vuorotellen mitä karmivimpia aavetarinoita. Moni niistä liittyi juuri rekiajeluihin. Suuri osa perustui omakohtaisiin kokemuksiin, osa oli keksittyjä.