Historian havinaa keskellä kaupunkia
Puu-Nurmes sijaitsee kauniilla harjulla Pielisen ja Nurmesjärven välissä
Nurmeksen keskustassa. Alueelta on upeat näkymät Nurmesjärvelle ja
Pieliselle. Idyllinen, vanha ja historiallisesti arvokas puutaloalue on vanhan
kauppalan matkailunähtävyys. Alueella on voimassa Julius Basilierin
suunnittelema ja Venäjän tsaarin 1897 vahvistama asemakaava palosolineen
ja koivuistutuksineen. Talot ovat hirsirakenteisia ja vuorattu laudoilla, pääosa
rakennuskannasta on 1880-luvun ja 1930-luvun väliseltä ajalta.
Koivujen kaupunki
Kauppalan asemakaava laadittiin ajan hengen mukaisesti
empireruutukaavaksi. Sen keskeinen lähtökohta oli paloturvallisuus, sillä
kirkonkylän tapahtumat v.1891 osoittivat, miten tiheästi rakennetun
yhdyskunnan saattoi pahimmassa tapauksessa käydä. Kirkonkylän
Lapinsärkän kirkon uudessa kellotapulissa syttyi tulipalo, joka levisi koko
taajamaan. Tiheästi rakennettu keskus paloi hetkessä maan tasalle ja 38
taloa tuhoutui kokonaan. Tänä päivänä tätä tuhoutunutta keskustaa kutsutaan
Porokyläksi. Palontorjunnan takia kauppalan kadut suunniteltiin leveiksi, ja
katujen varsille istutettiin paljon koivuja. Nurmes tunnetaan myös
nimellä ”koivujen kaupunki”, alueella kasvaa n. 4000 koivua.
Herrojen kauppala
Kauppiaat ja virkamiehet halusivat kauppalaan arvostetulle alueelle.
Suurin osa Nurmeksen ensimmäisistä kauppiaista oli lähtöisin pitäjään
syntyneestä voimakkaasta maakauppiasyhteisöstä. Myös itäkarjalaisia
kauppiaita alkoi saapua kauppalaan 800-luvun loppupuolella, kun satamaa
oli kunnostettu ja Pielisjoki kanavoitu. Itäkarjalaiset joutuivat anomaan läänin
kuvernööriltä lupaa harjoittaa kauppaliikettä Nurmeksessa. Virkamiehet olivat
enimmäkseen pitäjän ulkopuolelta muuttaneita säätyläisiä. Monet heistä
olivat ruotsinkielisiä. ”Ruotsinkielisten keskinäinen seurustelu oli niin vilkasta,
että sanomalehti Karjalattaressa valitettiin äänekkään ruotsinkielisen
keskustelun häiritsevän yöunia." Ehkäpä näistä säätyläislähtöisestä
virkamiesperheistä johtuen Nurmeksen kauppalasta käytettiin nimitystä
herrojen kauppala.
Mielenkiintoisia talon nimiä - Daavidin kaupunki
Muurari Daavid Kärki toimi muuraustoimen johtajana Nurmeksen viidennen
kirkon rakennustoimikunnassa. Kärki oli myös kirkon kellonsoittaja,
lämmittäjä sekä urkujen polkija ja toimi apuna järjestyksenpidossa
kirkonmenojen aikaan. Vuonna 1904 hän osti asunnokseen Työväenkatu
2:ssa sijaitsevan talon. Daavid Kärjen mukaan alettiin harjun Pieliseen
suuntautuvia kortteleita nimittää Daavidin kaupungiksi. Myös lähialueen talot
saivat raamatullisia nimiä kuten Betlehem ja Jerusalem. Työväenkadun
Ipatoffin kauppaa kutsuttiin puolestaan Jerikoksi.
Lue lisää alueen historiasta täältä.
Kun käyt kauppalassa, kannattaa käydä myös:
- Nurmes-talossa Kötsinmäessä. Sen suojista löytyvät kirjasto, museo, taidegalleria, musiikkiopisto, konsertti- ja elokuvasali sekä kahvila.
- Tutustu myös suomen 5. suurimpaan kirkkoon kirkonmäellä. Evankelisluterilainen kirkko on valmistunut 1897. Tyyliltään se edustaa myöhäisgotiikkaa rakennushistoriaa. Istumapaikkoja pyhätössä on yli 2000 sanankuulijalle. Kirkko on kesäisin tiekirkko.
- Torin toisella puolen lähempänä Mikonsalmen siltaa on Ortodoksinen Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko. Kirkko on avoinna tilauksesta.
- Piipahda myös alueen pikku puodeissa ostoksilla tai vaikkapa leivoskahvilla idyllisessä kahvila-ravintolassa Vanhalla Asemalla.